Ro­va­nie­men teat­te­ril­le ehkä uusi toi­min­ta­mal­li – myös yh­teis­työ Kemin kanssa tut­ki­taan

Kaupunginhallitus haluaa vertailla eri malleja ja selvittää myös, miten Lappia-talon tiloja voitaisiin vuokrata enemmän myös ulkopuolisille

Lappia-talon vuokra rasittaa merkittävästi Rovaniemen teatterin taloutta.
Lappia-talon vuokra rasittaa merkittävästi Rovaniemen teatterin taloutta.
Kuva: Pekka Aho

Rovaniemen kaupunginhallitus haluaa selvittää eri vaihtoehtoja Rovaniemen teatterin toimintamalliksi. Selvitys tehdään ensi helmikuun loppuun mennessä, jos kaupunginvaltuusto hyväksyy esityksen.

Rovaniemen teatterin - Lapin alueteatterin toiminnasta on vuodesta 1999 vastannut Lapin Alueteatteriyhdistys ry, jossa Rovaniemen kaupunki on jäsenenä 13 muun Lapin kunnan kanssa. Kaupunki myös tukee teatteria toiminta-avustuksella.

Avustusta aiotaan leikata ensi vuonna 100 000 eurolla, mikä vaikeuttaa teatterin tilannetta merkittävästi.

Maakunnallinen teatteri Kemin kanssa?

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Liisa Ansalan mukaan nyt halutaan selvittää, olisiko joku muu toimintamalli yhdistysmallia järkevämpi. Vaihtoehtoja ovat ainakin teatterin palauttaminen kaupunginteatteriksi eli kokonaan Rovaniemen kaupungin omaksi toiminnaksi sekä teatterin yhtiöittäminen osakeyhtiöksi.

– Kolmas vaihtoehto olisi rakentaa aidosti maakunnallinen teatteri esimerkiksi Kemin kaupungin kanssa, Ansala sanoo.

Vuokratuloja ulkopuolisilta käyttäjiltä

Hallintomallin lisäksi kaupunginhallitus haluaa selvittää myös Lappia-talon vuokrausmallia. Nykyisin Lappia-talon teatteri- ja kongressitilat ovat Rovaniemen teatterin hallinnassa ja teatteri vuokraa tiloja myös ulkopuolisille toimijoille kuten tapahtumajärjestäjille.

Teatteri maksaa Lappia-talosta vuokraa kaupungille yli 2 miljoonaa euroa vuodessa. Vuokra nielee suuren osan teatterin tuloista.

– Haluamme selvittää, olisiko fiksumpaa, että Lappia-talon tilat olisivat kaupungin hallinnassa. Teatteri jatkaisi kyllä päävuokralaisena, mutta kaupunki vuokraisi tiloja entistä tehokkaammin myös ulkopuolisille.

Ansalan mukaan teatterin taloustilanne helpottuisi, kun teatteri ei enää yksin vastaisi tilan kalliista vuokrasta, vaan päävastuun kantaisi kaupunki ja vuokratuloja saataisiin enemmän myös ulkopuolisilta käyttäjiltä.

– Ulkopuolisen käytön lisääntyminen toki vaatii teatterilta sopeutumista esimerkiksi sen suhteen, miten se voi käyttää tiloja vaikkapa harjoituksiin. Uskon kuitenkin, että tällaiset asiat ovat ratkaistavissa.

Lappia-talon vuokrausmalli selvitetään ensi vuoden aikana.