Vanhoissa kirkonkirjoissa oli vielä 1900-luvun alussa usein merkintä ”rippikoulun käynyt ja rokotettu”. Merkintä kertoi, että henkilö oli saanut rokotuksen isorokkoa vastaan ja osasi auttavasti lukea.

Kirkonkirjat toimivat tuolloin eräänlaisena rokotepassina ja opintorekisterinä. Merkityksettömistä asioista ei ollut kyse, sillä rippikoulun käyminen oli avioliiton ehtona ja rokotus isorokkoa vastaan puolestaan vaadittiin monissa työtehtävissä vuoden 1884 jälkeen.