Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Repivä ih­mis­oi­keus­ti­lan­ne syö myös yh­dis­tys­toi­mi­joi­den voi­ma­va­ro­ja – saa­me­lais­kä­rä­jä­la­ki on saatava nyt

Saamelaisten kansallispäivää juhlittiin helmikuussa muun muassa Inarissa.
Saamelaisten kansallispäivää juhlittiin helmikuussa muun muassa Inarissa.
Kuva: Olli Miettunen

Kaupunkisaamelaisia edustavat yhdistykset ovat huolissaan Suomen valtion jatkamasta saamelaisiin kohdistuvasta syrjinnästä. Määräämällä Saamelaiskäräjävaalit uudelleen järjestettäväksi Suomi  rikkoo kansainvälisesti tunnustettuja alkuperäiskansaoikeuksia, joihin sisältyy myös alkuperäiskansan oikeus tunnistaa itse omat jäsenensä.

Korkeimman hallinto-oikeuden osoittama piittaamattomuus alkuperäiskansaoikeuksista sekä valtion viivyttely saamelaiskäräjälain uudistamisessa heikentävät näiden oikeuksien toteutumista ja saamelaisten hyvinvointia. Olemme huolissamme ihmisoikeusloukkauksien sekä kiistan myötä suomalaisessa yhteiskunnassa lisääntyneen saamelaisiin kohdistuvan vihapuheen vaikutuksista.

Erityisen huolissamme olemme saamelaislasten ja -nuorten kokemuksista saamen kielen ja kulttuurin arvosta. Suremme sitä, miten tilanne vaikuttaa saamelaislasten ja -nuorten identiteetin kehittymiseen ja henkiseen hyvinvointiin.

"Kaupunkisaamelaisia edustavat yhdistykset tekevät vapaaehtoisvoimin merkittävää työtä kolmen elävän saamen kielen ja kulttuurin eteen."

Näillä asioilla voi olla myös pitkäaikaisia ja peruuttamattomia vaikutuksia muun muassa jo pitkään kriittisessä tilassa olleen saamelaisen opetus- ja varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuteen.

Suomessa yli 70 % saamelaislapsista asuu kotiseutualueen ulkopuolella. Saamelaisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen ansiosta myös kotiseutualueen ulkopuolella asuvat lapset ja nuoret pääsevät oppimaan omaa äidinkieltään ja kulttuuriaan. Tulevaisuudessa he voivat puolestaan itse olla aktiivinen osa saamelaisyhteisöä.

Kaupunkisaamelaisia edustavat yhdistykset tekevät vapaaehtoisvoimin merkittävää työtä kolmen elävän saamen kielen ja kulttuurin eteen. Repivä ihmisoikeustilanne syö myös yhdistystoimijoiden voimavaroja. Haluamme viimeinkin keskittyä kielten ja kulttuurin vaalimiseen.

Tuemme saamelaiskäräjiä ja vaadimme saamelaiskäräjälain välitöntä uudistamista, jotta saamelaisten oikeuksien räikeä rikkominen Suomessa loppuu.

Mirka Kelahaarapuheenjohtaja, Oulu Sámit ry


Anne Helena Angelipuheenjohtaja, Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry


Marjaana Auranenpuheenjohtaja, Saamelaisyhdistys Bárbmu ry