Rekon yl­lä­pi­tä­jät eivät halua Kaup­pa­to­ril­le – mak­sut­to­muus olisi epä­rei­lua, paik­ka­mak­su taas kyn­nys­ky­sy­mys: "Moni jät­täy­tyy silloin mie­luum­min ko­ko­naan pois"

Reko-jakelu järjestetään tällä hetkellä joka toinen torstai Pöykkölässä. Osa paikallisista on kritisoinut sijainnin olevan vaikea autottomille asiakkaille. Ryhmän ylläpitäjien mukaan paikanvaihto esimerkiksi keskustaan tai Kauppatorille ei olisi kuitenkaan järkevää. Reko on kokeillut järjestää jakelua aiemmin muun muassa yliopiston kampuksella sekä keskustassa olevassa parkkihallissa huonoin tuloksin.

Kuva: Jussi Pohjavirta

Rovaniemen Rekon ylläpitäjät eivät innostu ajatuksesta siirtää lähiruokarenkaan jakelupaikka Pöykkölästä kaupungin keskustaan.

Reko-ryhmän toinen ylläpitäjä Tanja Häyrynen kertoo, että nykyiseen paikkaan ollaan pääosin tyytyväisiä eikä paikanvaihto ole aiempien kokemusten perusteella ollut kannattavaa.

– Vaikka kritiikkiäkin on esitetty, sekä tuottajat että kuluttajat ovat pitäneet paikkaa pääosin sopivana. Alueella on tarpeeksi tilaa asioida, ja tuottajien on helppo tulla autolla omalle parkkipaikalleen, Häyrynen kertoo.

Rekon jakelupaikasta nousi vilkas keskustelu toissaviikolla, kun Uusi Rovaniemi julkaisi lukijan mielipiteen, jossa jakelua toivottiin keskustaan. Mielipiteessä ehdotettiin, että kaupunki tarjoaisi Rekolle ilmaisen jakelupaikan Kauppatorilta, jonne autottomienkin asiakkaiden olisi helppo tulla.

Keskustaa on jo kokeiltu

Lähiruokarengas Reko on toiminut Rovaniemellä liki kolme vuotta. Sen tavoitteena on tuoda lähiruokaa suoraan tuottajilta kuluttajille, ilman välikäsiä.

Renkaan tuottajat ilmoittavat myytävistä tuotteistaan Rekon Facebook-ryhmässä, jossa ostajat varaavat haluamansa tuotteet ennakkoon. Varatut tuotteet noudetaan jakelupäivänä yhteiseltä jakelupisteeltä.

Jakelupiste on Pöykkölässä Rovaseudun Markkinakiinteistöjen hallinnoiman elintarviketalon pihalla, jossa Reko saa toimia ilmaiseksi.

Jakelua on kokeiltu vuosien varrella muuallakin kuin Pöykkölässä. Jakelupäiviä on järjestetty muun muassa City-hotellin viereisen parkkihallin yläkannella sekä yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa kampuksen parkkipaikalla.

– Näihin paikkoihin ei oikein oltu tyytyväisiä. Asiakkaat eivät löytäneet perille ja myyjien oli vaikea mahtua parkkipaikoille, Häyrynen kertoo.

Tuotteiden jakelu tapahtuu yleensä autojen peräkonteista tai pakettiautoista. Jakelupäivinä paikalla on keskimäärin 20 myyjää ja pisteillä voi vierailla tunnin aikana jopa 200 asiakasta.

– Sujuvuuden kannalta on tärkeää, ettei paikalla ole Reko-aikana muuta ruuhkaa.

Häyrynen tiedostaa, että nykyinen sijainti voi olla autottomille asiakkaille ongelmallinen.

– Facebook-ryhmässä jakeluun menevät ihmiset ovat sopineet kimppakyytejä keskenään. Tämä on ollut yksi toimiva ratkaisu.

Ei sopisi Kauppatorillekaan

Kauppatorilla tilaa olisi, mutta muuten Häyrynen ei ajatuksen puolesta liputa. Torilla toimii yrittäjiä, jotka maksavat myyntipaikastaan vuokraa.

– Olisi epäreilua heitä kohtaan, jos Reko saisi toimia siellä ilmaiseksi.

Häyrynen kertoo, että Rekolle on tarjottu useitakin paikkoja keskustan alueelta, mutta ne ovat olleet joko liian ahtaita tai maksullisia.

– Muutamankin kympin paikkamaksu on monelle tuottajalle kynnyskysymys ja moni jättäytyy silloin mieluummin kokonaan pois. Näin on käynyt aiemmin.

Häyrynen myös huomauttaa, että Rekon tarkoitus ei ole olla markkinapaikka. Tuotteet varataan ennakkoon ja haetaan jakelupisteestä. Varsinaista markkinamyyntiä ei siis jakelupäivinä tapahdu.

– Rekon toimintamalli ei sopisi torin luonteeseen.

Luomukanalan pitäjä Varpu Sankelo Kuortaneelta ajoi Tornion ja Kemin Rekojen kautta Rovaniemen jakelupäivään. Reko-tuotteista erityisesti kananmunat ovat olleet asiakkaiden hittituote jo vuosia.

Kuva: Jussi Pohjavirta

Tavoitteena 10 000 kuluttajaa

Rovaniemen Rekossa tuottajia on tällä hetkellä noin 50. Tuottajia saapuu Rovaniemelle jakelupäivinä pitkienkin matkojen takaa maakunnasta ja jopa sen ulkopuolelta.

Renkaassa myydään muun muassa lihaa, kalaa, leipiä, leivonnaisia, itämaisia ruokia sekä erilaisia luonnontuotteita.

Häyrynen kertoo, että lähiruoan kysyntä on kasvanut tasaisesti koko toiminnan ajan, mutta viimeistään koronakriisi realisoi paikallisesti tuotetun ruoan arvon. Etenkin tuotantotapojen eettisyys on monelle kuluttajalle tärkeää.

– Ihmiset ovat nykyään tietoisempia siitä, millaista toimintaa tukevat ja mitä ostavat. Jakelupäivinä kuluttaja pääsee juttelemaan ruoan tuottajan kanssa, ja silloin tuotantotavoista saa takuuvarmaa tietoa.

Rekon ylivoimaisesti ostetuimpia tuotteita ovat olleet lähikanaloissa tuotetut kananmunat. Seuraavaksi suosituimpia ovat naudan jauheliha sekä kala.  Kuluttajien toiveita kirjataan ylös, ja sopivia tuottajia etsitään maakunnasta ja verkostoista.

– Listalla on toiveita valkosipulista ankanmuniin. Sianlihaa toivottiin paljon joulun alla, mutta sikoja ei ihan hirveästi täällä kasvateta. Siinä olisi jollakin tuottajalla hyvä markkinarako Lapissa.

Rekon jakeluryhmään Facebookissa kuuluu yli 6 300 jäsentä. Vapaaehtoisvoimin ylläpidettyä toimintaa on kehitetty vuosien varrella, ja seuraava isompi kehittämishanke on suunniteltu alkavaksi syksyllä.

– Tavoitteenamme on saada Rovaniemellä 10 000 kuluttajaa mukaan toimintaan ja jakelupäiville 1 000 kävijää. Nyt mietimme, miten saavuttaisimme myös ne kuluttajat, jotka eivät käytä Facebookia.