Sotaisaksi käynyt uutiskuvasto ja puheet ovat hämmästyttäneet Kemin Aikamme Naisia ja saivat yhdistyksen syyskokouksen keskustelemaan siitä, miksi rauhantyö on jäänyt taka-alalle. Ukrainan sota ja konflikti Israelin ja Palestiinan välillä on vienyt tuhansia ihmishenkiä ja aiheuttanut valtavaa kärsimystä alueiden väestölle. Siviiliväestön asuinalueita on tuhottu siekailematta ja luontoa on pilattu seurauksista välittämättä. Euroopan valtioiden puolustusmenot ovat kasvaneet, eivätkä sotatarvikkeita valmistavat tehtaat ehdi kaikkia tilauksiaan toimittamaan. Myös Suomessa puolustusvoimien piikki on edelleen auki muiden hallinnonalojen kustannuksella.
Uskonnollisilla kysymyksillä on harvoin mitään tekemistä sotien syttymisessä, vaikka mediaa seuraava voi näin päätyä ajattelemaan. Näemme TV:stä, miten rohkea uutisreportterimme raportoi luotiliiviin sonnustautuneen sotapesäkkeiden liepeiltä kertoen siitä, miten joukot liikkuvat, mutta analyysi tapahtumien syistä jää vajaaksi. Kuollutta lastaan kantava isä saa katsojassa läikähtämään hetkellisen säälin tunteen ennen seuraavaan uutisaiheeseen siirtymistä.
Maailmalta kotiin tulvivat sodan näyt aiheuttavat suurta turvattomuutta ihmisille. Aikamme Naiset pitää huolestuttavana, että tässä maailmantilanteessa heikennetään ihmisten olosuhteita kotimaassa. Leikkaamalla heikommassa asemassa olevien tukia, heikentämällä työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla, kiristämällä opiskelijoiden asemaa ja jättämällä sosiaali- ja terveydenhuolto painimaan rahoitusongelmien kanssa ei nosteta Suomen työllisyyttä saati kansainvälistä kilpailukykyä. Puntit eivät tutise menolla, jolla lisätään taloudellista eriarvoisuutta ja luodaan epävakautta kansalaisten keskuudessa, mutta sillä menetetään tulevaisuudenusko ja luottamus siihen, että kaikista pidetään huolta tarpeen tullen.
Edesmennyt Nobelin rauhanpalkinnon saaja Martti Ahtisaari totesi että rauha on tahdon asia. Tämä tosiasia on nyt unohdettu. Konfliktin voivat kestävällä tavalla ratkaista vain sen osapuolet. On tahdottava rauhaa ja toimittava rauhanomaisesti sen saavuttamiseksi. Pysyviä rauhaa ylläpitäviä ratkaisuja saadaan vastaamalla konfliktien taustalla vaikuttaviin poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin.
Pohjimmiltaan ihminen on rauhantahtoinen ja yhteistyöhakuinen, koska ymmärtää, ettei yksin selviä. Jokaisella meistä on mahdollisuus tehdä rauhan tekoja omassa elinympäristössä. Väkivalta ja viha lietsovat väkivaltaa, mutta rauhan saavuttaminen on pitkä sovittelua ja yhteisymmärrystä vaativat tehtävä. Mistä löytyvät rauhantahtoiset lähettiläät selvittämään rauhan mahdollisuuksia?
Mistä löytyy järki ja ymmärrys Suomen hallitukselle?