Jotkut ihmiset ovat kokeneet rasismia. En voi sanoa, etten lukeudu tähän joukkoon. Rasismi on kiusaamista eri muodoissaan työpaikoilla, kouluissa, julkisilla paikoilla ja somessa. Usein rasistisesta käytöksestä tekijä ei saa tuomiota, jos teko ei ole todistettavissa.
Vain kiusatuksi tullut voi ymmärtää, miten kiusaaminen vaikuttaa mielenterveyteen ja arjen elämään. Moni ei usko, että kiusaaminen johtuu rasismista. Moni ei halua puuttua koko asiaan. Not my business-asenne on valitettavaa välinpitämättömyyttä.
Maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvistä strategioista ja raporteista voi lukea, että maahanmuuttajat kokevat rasismia, työpaikkasyrjintää, kiusaamista ja vihapuhetta. Luen näitä dokumentteja jatkuvasti. Ihmettelen sitä, että jos rasismia on olemassa ja se on tieteellisesti todistettu, miksi siitä ei saa puhua? Rasismia on myös piilorasismi. Siitäkin on puhuttava avoimesti, jotta se ei radikalisoidu.
Kiusaamista kokenut, rasismia kohdannut ja työpaikallaan syrjityksi tullut ei ole vahva integroitumaan yhteiskuntaan. Hän ei tunne kuuluvansa yhteisöön. Hänessä voi kasvaa viha yhteiskuntaa kohtaan, kun rasistisiin tekoihin ei puututa. Pitkällä aikavälillä kuulumattomuuden tunne voi ajaa mukaan väkivaltaiseen ääriliikkeeseen.
Yhteiskuntaan voi kuulua täysivaltaisena jäsenenä, kun pääsee mukaan yhteisöihin, jotka tukevat. Nuorilla koulu ja kaverit muodostavat yhteisön, jossa pitää voida hyvin. Yksi esimerkki pahoinvoinnista on, että maahanmuuttajataustaisten koululaisten pisa-tulokset eivät ole kovinkaan hyviä.
Syyt tähän ovat moninaiset, mutta tutkitusti suomen osaamattomuus on iso ongelma koulumenestykselle. Nuori ei voi oppia puhumaan ja käyttämään suomea, jos ei ole suomalaisia koulukavereita ja jos ainoa lähipiiri löytyy oman äidinkielen porukoista.
Puhumattomuus oman työpaikan syrjivistä käytännöistä ja kiusaamisesta tai suorasta rasismista johtuu usein siitä, että ihminen pelkää tuoda esiin ikäviä asioita. On pelkoa siitä, että tulee potkituksi pois tai siitä, ettei työ jatku myöhemmin. Jos olet ainoa maahanmuuttaja työpaikassasi, sinulla ei ole paljon ääntä, vaan olet häiriötekijä. Työura voi tuhoutua, olitpa kuinka hyvä työntekijä tahansa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön KOTAMO-raportin mukaan etninen tasa-arvo ei näy korkeakouluissa Suomessa. 60 prosenttia vastaajista koki olevansa ”altis syrjinnälle” etnisten taustansa takia. Raportin mukaan piilorasismia tai rasismin liittyviä aiheista ei käsitellä tarpeeksi.
Ei ole yhtään yhteiskuntaa, jossa ei olisi tällaisia epäkohtia. Suomessa ajattelemme, että olemme parhaimpia monessa asiassa. Meillä on tarjolla maailman parasta koulutusta, hyvinvointipolitiikka tekee meistä maailman onnellisimman kansan. EU:n perusoikeusvirasto FRA:n raportti vuodelta 2019 kertoo, että 63 prosenttia värillisistä ihmisistä koki rasistista häirintää Suomessa. Luku on Euroopan korkein.
Voimme joko uskoa tai olla uskomatta, että näin suuri osa Suomessa asuvista tummaihoisista kokee näin. Jos luotamme tietoon, meillä tulisi olla valmiita toimenpiteitä ja sitovat velvoitteet rasistiselle käytökselle ja uskallusta käsitellä rasismin vastaisuuteen liittyviä aiheista. Ilmapiirin tulisi olla sellainen, että rasismista saa puhua ääneen ilman pelkoa.
Kirjoittaja on Suomen Punaisen Ristin Rovaniemen vastaanottokeskuksen johtaja.