Virusmuunnos: Hal­li­tus kieltää maa­han­tu­lon seit­se­mäs­tä ete­läi­sen Afrikan maasta – Suomen kan­sa­lai­set ja Suo­mes­sa va­ki­nai­ses­ti asuvat saavat aina palata

Maanjäristykset: Utsjoen tä­räh­te­lyt var­mis­tui­vat maan­jä­ris­tyk­sek­si –  jä­ris­tys­kes­kus oli Norjan puo­lel­la 13,6 ki­lo­met­rin sy­vyy­des­sä

Äänestys: Mikä on Sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma – äänestä ja osal­lis­tu ar­von­taan

Kolumni

Rans­ka­lai­set ne osaavat ki­hel­möi­vän ove­luu­den – mutta voiko Lupin yltää Le Bureun ta­sol­le?

-
Kuva: Jarno Pellinen

Vieläkään en ole löytänyt tarpeeksi vetävää sarjaa ranskalaisen Le Bureaun tilalle, vaikka ovat ne illat kuluneet korvikkeidenkin parissa.

Voisiko ranskalainen Lupin paikata aukkoa?

Sarja keikkuu paraikaa Netflixin katsotuimpien sarjojen joukossa. Ei ihme, sillä vanhan ajan oveluus ja viekkaus viehättää laajaa katsojakuntaa. Lisäksi on kiva taas vaihteeksi kuulla ranskaa.

Sarjan nimi viittaa herrasmiesvaras Arséne Lupiniin, joka seikkaili Maurice Leblancin kirjoissa 1900-luvun alkupuolella. Kirjat hurmurivarkaasta innoittavat uutuussarjan päähenkilöä, Assane Diopia (Omar Sy).

Sarjan alussa hän varastaa nerokkaasti Louvresta kuningattaren kaulakorun. Diopin isää on syytetty 25 vuotta sitten samaisen kaulakorun varastamisesta mahtisuvulta. Diop päättää ottaa selvää, mitä oikeasti oli tapahtunut, puhdistaa isänsä maineen ja kostaa.

Väkivaltakohtaukset tuntuvat rahvaanomaisilta

Lupin ei kuitenkaan ole niin tyylipuhdas tuleva klassikko kuin Le Bureau. Se on ajoittain kihelmöivän mukaansatempaava ja Diop oveluudellaan ihastuttava, mutta loppua kohden meno muuttuu kömpelöksi. Paletti ei enää pysy kasassa, ja jännite herpaantuu.

Lupin sortuu myös tyhmiin rahvaanomaisiin väkivaltakohtauksiin. Le Bureaussa jännitys tuli ihan muusta: tyylikästä ja tehokasta. Lupinissa väkivalta tuntuu moukkamaiselta  – enkä todellakaan tarkoita Malotruta!

Yhteistä sarjoille on, että ylivertainen päähenkilö tuntuu melkein aina pääsevän pälkähästä nokkeluudellaan ja on aina askeleen edellä muita. Niin Debailly kuin Diop ovat yksinäisiä susia, jotka eivät asetu perhe-elämän muottiin. Oma lapsi on molemmille kuitenkin hyvin tärkeä.

Ei yllä Lupin vakoojasarjan tasolle määrälläkään. Le Bureussa oli viisi tuotantokautta, Lupinissa on viisi jaksoa.

Nyt alkaa muuten olla todella kiire katsoa Vakoojaverkosto. Viisi kautta ovat Yle Areenassa enää reilun viikon, 9. helmikuuta asti.