Rajavartiolaitos kertoo testanneensa Itämerellä uudenlaista havaintolaitteistoa, jolla voidaan tunnistaa merenalaisia kaapeleita lähestyvä vaara tai riski.
Menetelmä perustuu hajautettuun akustiseen havainnointiin eli DAS-teknologiaan, jossa valokuitukaapeli havainnoi ja mittaa merenpohjan poikkeuksellisia värähtelyjä. DAS-laite analysoi muutoksia valokuidun valon heijastuksissa, minkä avulla voidaan havaita esimerkiksi ankkuriaan raahaavan aluksen lähestyminen.
Hankkeessa ovat mukana Merisotakoulu, Fingrid, Gasgrid, Geologian tutkimuskeskus ja Helsingin yliopiston Seismologian instituutti sekä Elisa, jonka merikaapeli on ollut testaamisen kohteena.
Elisa mukaan onnistuneen kenttätestauksen jälkeen järjestelmästä rakennetaan automaattinen palvelu, joka hälyttää poikkeuksellisista tilanteista automaattisesti sekä viranomaisia sekä kriittisen infrastruktuurin omistajia.
– Viimeaikaisten kaapelirikkojen myötä olemme rakentaneet ratkaisun, joka antaa ennakkovaroituksen lähestyvästä haitantekijästä, sanoo Elisan kasvuliiketoiminnasta vastaava johtaja Jouni Petrow tiedotteessa.
Petrowin mukaan tavoitteena on, että ennakkovaroitusjärjestelmän avulla viranomaisille saataisiin hälytys jo ennen ensimmäistäkään vahinkoa.
Kaapelivaurioita viime vuosina
Suomenlahdella on parin viime vuoden aikana tapahtunut merkittäviä kaapelivaurioita. Vuodenvaihteessa Elisan ja Arelionin merikaapelit rikkoutuivat, ja vaurioiden aiheuttajaksi epäiltiin tuoreeltaan Fitburg-rahtilaivaa.
Keskusrikospoliisi ilmoitti perjantaina saaneensa valmiiksi tapauksen esitutkinnan. Neljä ihmistä on epäiltynä. Tapausta tutkittiin törkeänä tuhotyönä, törkeän tuhotyön yrityksenä ja törkeänä tietoliikenteen häirintänä, ja se siirtyy seuraavaksi syyteharkintaan.
Joulunpyhinä 2024 Suomenlahdella taas vaurioitui muun muassa Suomen ja Viron välinen EstLink 2 -sähkönsiirtokaapeli. Eagle S -öljytankkerin epäiltiin raahanneen ankkuriaan meren pohjassa noin 90 kilometrin matkan ja katkaisseen merikaapeleita. Tankkerin kapteenia sekä ensimmäistä ja toista perämiestä syytettiin törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä.
Helsingin käräjäoikeus kertoi kuitenkin lokakuussa 2025 jättävänsä syytteen ja kaapelirikkoihin liittyvät korvausvaatimukset tutkimatta. Käräjäoikeus katsoi, ettei sillä ollut toimivaltaa rikosasiassa. Syyttäjä on valittanut käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen.
