Myymälävarkauksien määrä kasvoi alkuvuonna, kertoo Tilastokeskus. Yhteensä tämän vuoden tammi-maaliskuussa ilmoitettiin noin 30 000 varkausrikosta, mikä on 16,9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Noin puolet varkausrikoksista oli myymälävarkauksia.
Myymälävarkauksia ilmoitettiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella 22 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
Tilastojen mukaan Lapissa ja Kaakkois-Suomessa ilmoituksia myymälävarkauksista tehtiin selvästi enemmän kuin edellisvuonna. Erityisen suuria määrät olivat Helsingissä.
Puukolla uhkailua
Tavoittamissamme Lapin myymälöissä ei ole huomattu varkauksien määrissä varsinaista piikkiä alkuvuodesta. Niitä tapahtuu tasaiseen tahtiin.
Kemin K-Market Keskuspuistokadun ja K-Market Sauvosaaren kauppias Tanya Nurkkala kertoo, että varastelu on jokaviikkoinen ongelma.
Varkaiden mukaan lähtee alkoholia ja ruokaa. Enemmistö varkaista on Nurkkalan mukaan päihteidenkäyttäjiä, jotka eivät piittaa rikosten seuraamuksista.
– Jos Kelan tuet tulevat maanantaina, niin sitä edeltävä viikonloppu on aika villi. Tupakkatuotteita revitään kassan yli myyjän takaa.
Joskus varkaat turvautuvat aseisiin. Nurkkalan mukaan kaupassa on kerran ryöstetty puukolla uhaten. Yleisempää on kuitenkin se, että puukolla uhataan, jos varastettua tavaraa yritetään ottaa takaisin.
Varkaiden joukosta löytyy myös muita kuin päihteidenkäyttäjiä. Kerran esimerkiksi noin 70-vuotias rouva vei kassillisen pesuaineita.
Nurkkala arvioi, että ruokavarkauksien määrä on lisääntynyt ruoan hinnannousun myötä. Kaupasta saatetaan juosta ruokakorin kanssa maksamatta ulos. Somessa hitiksi nousseita Dubai-suklaalevyjä hävisi hyllystä 30 kappaletta.
Toisessa Nurkkalan kaupoista tehtiin remontti, jossa alkoholituotteet siirrettiin näkyvämmälle paikalle. Se on hillinnyt ujoimpia varkaita.
Hälyttimet eivät estä
Kemijärven S-market Uitossa varastelua on "koko ajan jonkun verran", kertoo apulaismyymäläpäällikkö Ville Iivarinen.
– En ole kiinnittänyt huomiota, että se olisi noussut merkittävästi. Toisaalta sitä jää varmaan huomaamattakin.
Iivarinen kertoo, että vorojen mukaan lähtee esimerkiksi poronlihaa ja elektroniikkaa, kuten kuulokkeita. Elektroniikkaan on laitettu hälyttimet, mutta ne rapsitaan helposti pois.
Niin sanottuja juoksukaljoja kaupasta ei juurikaan viedä. Juoksukaljalla tarkoitetaan alkoholin varastamista siten, että tuotteen kanssa juostaan nopeasti kaupasta ulos.
Alkoholit lukkojen taakse
Rovaniemellä kahta R-kioskia pyörittävä kauppias Anton Wallo ei ole huomannut varkauksien määrässä eroa edellisvuoteen. Niitä on ollut tasaisesti.
Pohjolankadun kioskista on viety erityisesti juoksukaljoja. Ilmiö painottuu viikonloppuihin. Sen takia alkoholit on siirretty kauemmas ulko-ovista, ja viikonloppuisin alkoholikaapin ovet ovat lukossa. Myyjä avaa ne tarvittaessa.
Myöskään Kittilän K-supermarketissa varkauksien lisääntyminen ei ole näkynyt, kertoo kauppias Tea Hyttinen.
– Aika samoissa on pysynyt. Tämä on pieni kylä, jossa kaikki tuntevat toisensa. Ehkä kyseessä on enemmän kaupunkien ilmiö.
Taloudellinen tilanne näkyy tilastoissa
Myymälävarkauksien määrä on ollut kasvussa vuodesta 2020 eli koronapandemian alusta lähtien. Myös globaalin finanssikriisin aikoihin nähtiin kasvupiikki myymälävarkauksissa.
Taloudellisen tilanteen lisäksi myymälävarkauksien määrän kasvuun on voinut vaikuttaa se, että varkauksia ilmoitetaan aiempaa aktiivisemmin.
Taustalla voi olla sakon muuntorangaistuksen käytön laajentuminen vuonna 2021. Tämä tarkoittaa, että toistuvasti samankaltaisiin rikkomuksiin syyllistyneen henkilön sakkorikos voidaan muuttaa vankeudeksi, mikäli sakkoa ei saada perittyä.
– On mahdollista, että aiemmin esimerkiksi niin sanotuista juoksuvarkauksista ei ole aina ilmoitettu poliisille, koska on ajateltu, ettei tekijöiltä välttämättä saada perittyä korvauksia eikä varattomaksi todetuilla henkilöillä ole ollut tarvetta maksaa sakkojaan, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakangas sanoo.
Yhteensä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 120 400 rikoslakirikosta. Tämä on 2,1 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Henkirikoksia tuli tammi-maaliskuun aikana tietoon 21, mikä on kolme vähemmän kuin vuonna 2024. Ryöstörikoksia ilmoitettiin alkuvuodesta 5,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, ja tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä väheni 9,5 prosenttia.
Uutiseen päivitetty lappilaisten myymälöiden haastattelut 16.4. klo 14.13.