Koronapandemia pilasi ensin presidentti Vladimir Putinin suunnitelmat Venäjän laajuisesta kansanäänestyksestä 22. huhtikuuta. Tuona päivänä kansa oli määrä houkutella vaaliuurnille hyväksymään Putinin haluamat muutokset perustuslakiin.
Samaan muutoskakkuun on leivottu monta erilaista asiaa, mutta pitkävaikutteisin niistä on presidenttikausien enimmäismäärän nykyisten rajoitusten poisto.
Perustuslakimuutos siis tekee lailliseksi sen, että Putin voi pysyä presidenttinä käytännössä loppuelämänsä tai ainakin pitkälle yli venäläismiesten keskimääräisen elinikäodotteen, joka on 72 vuotta.
Vuonna 2024 Putin voi asettua ehdolle uudelle kuusivuotiskaudelle. Jos sen jälkeen vaalit järjestetään aikataulussa vuonna 2030, ehdokas Putin on jo lähes 78-vuotias. Samalla perustuslakimuutoksilla rajataan entisestään varteenotettavien vastaehdokkaiden mahdollisuuksia saada kuuluisuutta ja tulla rekisteröidyksi ehdolle vaaleissa.
Tiukasti ylhäältä valvotulla kansanäänestyksellä Putin varaa itselleen oikeuden pysyä vallassa ainakin vuoteen 2036 saakka.
Nyky-Venäjä ei olisi oma itsensä, ellei myös laajaa ja hallitsematonta tuhoa aiheuttanut koronakriisi kääntyisi Putinin voitoksi. Uusin suunnitelma on, että kansa hyväksyy perustuslain muutokset kansanäänestyksessä 1. heinäkuuta.
Ajankohta keskellä kesän hellekautta on suotuisan vaalituloksen tekemiselle vielä otollisempi kuin olisi ollut koronan pilaama huhtikuu.
Äänestys homoliitoista vai Putinin vallasta?
Putin ei joudu yleensäkään äänestystapahtumien edellä suuresti kampanjoimaan, koska vastaehdokkaita tai esimerkiksi kilpailevia perustuslakiesityksiä ei ole. Vaalien tapaan kansanäänestys viedään läpi hyödyntäen valtionhallinnon ja sille suopeiden oligarkkien resursseja.
Esimerkiksi televisiomainokset lupaavat nyt kansalle, että uusi perustuslaki tekee Venäjän terveydenhoidosta nykyaikaisemman ja halvemman. Harva tavallinen ihminen sellaista vastustaa.
Putin-mielinen mediayhtiö Patriot on puolestaan pannut parastaan tv-mainonnan tuottamisessa. Mainosten viesti saisi useimmissa nykyisen Euroopan maissa tyrmäävän vastaanoton.
Räikeimmässä mainoksessa vedotaan siihen, että uusi perustuslaki estää adoptiomahdollisuuden samaa sukupuolta olevilta pariskunnilta. Tämän varmasti ajatellaan olevan kansan syvien rivien mieleen.
Mainoksessa ollaan kuvitteellisella vuoden 2035 Venäjällä, jossa valtaan ovat ilmeisesti päässeet muut kuin Putin – kenties hänen vihollisensa, eurooppalaiset liberaalit. Melko tavallisen näköinen mies saapuu kaikkien riemuksi hakemaan lasta orpokodista. Tilanne saa kuitenkin järisyttävän käänteen, kun henkilökunta sanoo pojalle, että ulkona odottaa tämän uusi äiti.
Uusi äiti osoittautuu oudosti pukeutuneeksi ja ilmeisesti homomaiseksi tarkoitetuksi mieheksi. Lastenkodin tädit kohottelevat kulmiaan ja ihmiset videossa katsovat kauhuissaan, kun miespari valmistautuu lähtemään lapsen kanssa pikkuruisella – epäilyttävää – autollaan.
Pelottelun huipentaa se, että oudosti pukeutunut mies esittelee pikkupojalle punaista mekkoa. Juontajan ääni kysyy väristen: "Tällaisenko Venäjän sinä haluat?"
Tavallisen Venäjän kansalaisen voi pelkoa ja sekaannusta lietsovassa mediailmastossa olla vaikea hahmottaa, mistä 1. heinäkuuta äänestetään.
Varmasti äänestyspäivästä tehdään kuitenkin kansallishenkinen juhlapäivä kesälomien keskelle. Koko kevät Venäjällä onkin jo vietetty Putinin sanoin "koronalomaa", vaikka tosiasiassa kyse näyttää olleen poliisin kovin ottein vahtimasta karanteenikaudesta.
Voitonpäivän juhlat palauttavat suosiota
Sairauden jyllätessä juhlan aihetta on varmasti ehditty kaivata.
Koronakriisin takia myös Venäjän hurmoksellisesti juhlima toisen maailmansodan voitonpäivä – venäläisittäin suuren isänmaallisen sodan sankarien juhla – jouduttiin siirtämään tavallisesta ajankohdastaan yhdeksänneltä toukokuuta eteenpäin. Paraatin siirto olisi voinut olla kova takaisku veteraanien ja isänmaallisten kansalaisten ohella Putinille.
Nyt voitonpäivän jättimäisen paraatin ja muiden juhlallisuuksien uudeksi ajankohdaksi on päätetty 24. kesäkuuta.
Näin Putin pääsee varmistamaan oman kansanäänestysvoittonsa suurparaatilla, jossa nyky-Venäjä kunnioittaa suurimpana kansallisena saavutuksenaan voittoa natsi-Saksasta 75 vuotta sitten. Voitonpäivä yhdistää suurinta osaa kansasta ja varmasti vahvistaa johtajan asemaa.
Moskovan protestit poliisin näpeissä
Yllätyksiä ei liene edessä, ellei koronakriisin ja Venäjän suljettujen rajojen pakottamassa hiljaisuudessa sitten kyde esimerkiksi moskovalaisten mielialojen kärjistyminen kapinaksi. Poliisi ja viranomaiset tukahduttavat kuitenkin alkuunsa pienimmätkin poliittiset protestit.
Korona-aikana jopa yksinään kyltti kädessä kadulla seisseiden ihmisten mielenilmaukset ovat päättyneet pidätyksiin massatapahtuman järjestämisestä.
Venäjän keskusvaalilautakunta julistanee 1. heinäkuuta tulosillan lopuksi noin 80–90 prosenttisen kannatuksen Putinin esityksille. Etenkin Kaukasuksen tasavalloissa vallanpitäjien kannatusprosentti on perinteisesti nostettu lähelle sataa, mikä kaunistaa samalla koko laajan maan ääniosuutta.
Koronakriisin kansalaispalaute voi yllättää Putinin
Riippumattoman Levada-tutkimuskeskuksen mielipidemittaukset ovat näyttäneet, että koronakriisin myötä Putinin toiminnan hyväksyntä on pudonnut alhaisimmaksi hänen vuodesta 1999 jatkuneen vallassa olonsa aikana.
Venäjällä koronapandemia on koetellut pahimmin terveydenhuollon työntekijöitä. Lääkäreitä ja hoitajia on kuollut koronasairauteen vähintään satoja. Tartuntoja on 6. kesäkuuta mennessä kirjattu yli 450 000, mutta koronasta johtuvia kuolemantapauksia alle 5 800.
Näin Venäjä on Yhdysvaltojen ja Brasilian jälkeen kolmanneksi eniten tartuntoja kokenut maa. Tilastoiduissa koronakuolemissa Venäjä on sen sijaan vasta 14. sijalla.
Epäsuhdan taustalla on useita toimintatapoja, joiden avulla koronaviruskuolemien määrä on saatu pidettyä alhaisena. Vain harva uskoo kuolinlukuihin kirjaimellisesti.
Putinin esitykset
Venäjän nykyinen demokratiaa ja kansalaisoikeuksia korostava perustuslaki on laadittu 1990-luvun alussa Neuvostoliiton jälkeisen vapautumisen vuosina. Putinin kaudella ajanjaksoa on yleensä kuvattu Venäjällä kaoottiseksi ja kauheaksi.
Putinin kaavailemat muutokset perustuslakiin hyväksyttiin tammikuussa pikavauhtia valtakunnan duumassa ja ylähuoneessa ilman soraääniä.
Kreml on vastannut arvostelijoille, että koronavirustilanne paranee voitonparaatiin 24.6. ja äänestykseen 1.7. mennessä. Koronaviruksen riskin vuoksi äänestys toteutetaan uusien turvatoimien saattelemana.