Suomeen ei harhautunut drooneja perjantaiaamuna.
Ilmavoimien komentaja Timo Herranen sanoo, että Suomeen ei tullut alueloukkausta eivätkä droonit suuntautuneet Suomeen.
Puolustusvoimat sai yöllä hieman ennen yhtä tiedon, että Ukrainan Venäjälle tekemän suuren droonihyökkäyksen vuoksi on aiempaa suurempi riski sille, että aiempaa suurempia ja isommassa räjähdelastissa olevia drooneja harhautuu Suomeen.
Sisäministeriön pelastusviranomainen antoi varhain aamulla ennen kello neljää vaaratiedotteen, jonka mukaan Uudellamaalla ilmassa liikkuu mahdollisesti vaarallinen miehittämätön ilma-alus.
Tiedotteessa ihmisiä kehotettiin siirtymään sisätiloihin ja pysymään siellä, kunnes vaaratilanteen päättymisestä tiedotetaan.
Vaaratiedote purettiin aamuseitsemän jälkeen.
Helsingin ilmatila suljettiin väliaikaisesti aamuyöllä, jotta mahdollisiin droonien torjuntatoimenpiteisiin saataisiin enemmän ilmatilaa.
Tehostetut toimenpiteet valvonnan lisäämiseksi purettiin asteittain kello seitsemän aikaan aamulla.
Herrasen mukaan Suomella oli kyky käyttää tulta, jos toimintaedellytykset olisivat täyttyneet.
Puolustusvoimien operaatiopäällikkö Kari Nisula korosti, että tehdyt toimenpiteet eivät olleet ylireagointia.
– Se perustuu siihen, mitä tapauksesta tiedetään yksityiskohtaisesti. Sen mukaan toimitaan. Niin kauan kuin laajoja lennokkihyökkäyksiä toteutuu, aina on olemassa eri syistä riski, että niitä meidän alueelle harhautuu, Nisula sanoi.
Viranomaiset eivät kertoneet, mistä Suomi sai tiedon mahdollisesta drooniuhasta.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että viranomaisten ensiviestintä Uudenmaan drooniuhkan osalta jätti useita kysymyksiä auki.
– On syytä kerrata tämä tilanne ja katsoa, miten ensi kerralla viranomaisviestintä vastaa vielä paremmin kansalaisten kysymyksiin, Orpo kommentoi tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Pääministeri kiitti viranomaisia siitä, että toimet mitoitettiin tilanteen vaatimalla tavalla. Hän korosti, että tilanne oli hyvin poikkeuksellinen.
– Olemme kaikki uuden äärellä, Orpo sanoi.
Orpon mukaan on selvää, että uusi tekstiviestipohjainen hälytysjärjestelmä on saatava toimimaan viivästyksettä. Hallitus on myöntänyt asialle määrärahan jo viime vuonna.
Sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo, että pelastusviranomainen tarkentaa ja katsoo muun muassa tiedottamiseen liittyviä menettelyjä.
Kohvakan mukaan monikanavainen varoitusjärjestelmä toimi tilanteen ja suunnittelun mukaisesti. Vaaratiedote annettiin 112 Suomi -sovelluksen kautta, johon tuli kuitenkin tekninen häiriö. Häiriön myötä tieto vaaratilanteen purkamisesta päivittyi sovellukseen myöhässä.
Asiaa tutkitaan ja se pyritään korjaamaan pikaisesti.
Oppositiosta vaaditaan parempaa tiedottamista
Entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) vaatii viranomaisia parantamaan tiedotustaan tilanteissa, joissa on drooniuhka tai drooneja ajautuu Suomeen. Hänen mukaansa drooneista kansalaisia varoittavan järjestelmän käyttöönotossa ei ole varaa viivyttelyyn.
– Ei voi olla niin, että suomalaiset joutuvat odottamaan yli vuoden järjestelmää, joka on jo käytössä useissa EU-maissa, Kaikkonen sanoi tiedotteessa.
Hän katsoo, että droonivaroitusten tulee tavoittaa kansalaiset suoraan.
– Järjestelmä on saatava käyttöön lähikuukausina, ei joskus ensi vuonna. Nyt hallitukselta tarvitaan ripeitä toimia, jotta suomalaisten turvallisuudentunne vahvistuu ja varautuminen vastaa muuttunutta uhkakuvaa.
Vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran mukaan perjantaiaamun tapahtumat osoittivat sekä Suomen viranomaistoiminnan toimivuuden että järjestelmän puutteet. Hän vaatii tiedotteessa EU-Alert-vaaratiedotusjärjestelmän käyttöönoton aikaistamista.
– Varoitus on saatava tekstiviestillä suoraan jokaiselle suomalaiselle – vuosi 2027 on liian myöhään, Virta sanoi tiedotteessa.
Drooniuhka johtui Ukrainan tekemästä droonihyökkäyksestä Venäjälle. Venäjän puolustusministeriö sanoo Venäjän pudottaneen 355 Ukrainan lähettämää droonia.
Venäjän puolustusministeriön lausunnon mukaan droonihyökkäys alkoi myöhään torstaina Suomen aikaa ja jatkui läpi perjantain vastaisen yön aamuun asti.
Ilmapuolustusjärjestelmän tuhoamat droonit oli kohdistettu Moskovaan sekä Belgorodin, Brjanskin sekä Kurskin alueille, lausunnossa sanottiin.
Iskut saattoivat olla Ukraina vastaus Venäjän laajoihin iskuihin helatorstaina Ukrainassa.
Ukrainalaisviranomaiset kertovat, että iskut surmasivat ainakin 24 ihmistä pääkaupunki Kiovassa. Kuolleiden joukossa oli kolme lasta. Lisäksi lähes 50 ihmistä haavoittui. Iskujen uhriluku on noussut pelastustöiden edettyä.
Muokattu 15.5. kello 16.02: Juttuun lisätty Nisulan, Kaikkosen ja Virran kommentit.
