Pul­lon­kau­laan lisää ka­pa­si­teet­tia – Tästä put­kes­ta Ro­va­nie­men hu­le­ve­si­ver­kos­to pur­kau­tuu Ke­mi­jo­keen

Tästä putkesta hulevesi laskee Kemijokeen. Yliopistonkadun, Valtakadun ja Ounasrinteentien risteyksessä oleva työmaa lisää hulevesiverkoston kapasiteettia, jotta kesäkuussa koetun kaltaisilta tulvilta vältyttäisiin, kertoo Neven verkkojohtaja Joni Hemmilä. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, joten rankkasateita lienee luvassa jatkossakin.

Kuva: Jussi Leinonen

Kesäkuun 21. päivänä Rovaniemeä koetellut rankkasade sai Valtakadun, Ounasrinteentien ja Yliopistonkadun risteyksen lainehtimaan vedestä. Syynä oli hulevesiviemärin tulviminen.

Nyt risteyksessä on käynnissä Rovaniemen veden ja energian (Neve) ja Rovaniemen kaupungin rakennustyömaa, jossa hulevesiviemärin kapasiteettia lisätään.

Miksi juuri tähän risteykseen kertyi niin paljon sadevettä?

– Tässä on hulevesiverkoston pullonkaula, johon keräytyy sadevettä laajalta alueelta niin keskustasta, Jorma Eton tien suunnasta kuin Korkalovaarasta asti, kertoo verkkojohtaja Joni Hemmilä Napapiirin vesi ja energia oy:stä.

Viemäristä hulevesi jatkaa matkaa Kemijokeen, poistoputken suu sijaitsee rantatörmällä jotakuinkin Uitonkadun päässä.

Risteysalue peruskorjattiin nelisen vuotta sitten. Miksi hulevesiviemäriä ei parannettu tuolloin?

– Nykyiseen vesimäärään ei osattu varautua. Uusia kiinteistöjä on rakennettu sekä vanhoja kiinteistöjä on liitetty järjestelmään ja uudet parkkialueet ja muut asvaltoidut pinnat ovat lisänneet huleveden määrää, Hemmilä avaa.

Hulevettä syntyy, kun maa ei läpäise vettä

Hulevesien ohjaaminen täytyy huomioida nykyään jo rakennusten ja asuinalueiden suunnitteluvaiheessa. Viemäriverkostolle on myös vaihtoehtoja. Kuvassa Neven verkkojohtaja Joni Hemmilä.

Kuva: Jussi Leinonen

Taajamissa suuri osa maa-alasta on päällystetty vettä läpäisemättömillä materiaaleilla, kuten asfaltilla ja betonilla, jotka estävät sade- ja sulamisvesien imeytymisen maahan. Niinpä hulevesi joudutaan johtamaan hulevesiviemäreihin  ja niiden kautta vesistöön.

Viemäreiden lisäksi hulevesijärjestelmään kuuluu ojia, joiden kautta sade- ja sulamisvettä voidaan niin ikään ohjata.

Vuonna 2011 uudistuneen vesilain myötä kiinteistön tulee liittyä hulevesiverkostoon taajama-alueella, jos sellainen on tarjolla. Käytännössä näin on uusilla asemakaava-alueilla.

Vielä reilu vuosikymmen sitten suuri osa hulevesistä ohjattiin viemäriverkostoon ja tätä kautta jätevedenpuhdistamoon.

– Tämä toi suuren lisäkuormituksen jätevedenpuhdistamoille, Hemmilä toteaa.

Kuinka iso osa Rovaniemen kiinteistöistä kuuluu nykyisellään hulevesijärjestelmään?

– Hulevesijärjestelmään on liitetty noin 2 000 kiinteistöä ja vuosittain liitetään 100–150 kiinteistöä lisää, Hemmilä sanoo.

Neve rakentaa uutta hulevesiverkostoa vuosittain, myös vanhoilla asuinalueilla. Tänä kesänä esimerkiksi Korkalovaarassa on paikoin parannettu hulevesiverkostoa muiden töiden yhteydessä.

– Pääasiassa samassa yhteydessä vesijohto- tai viemäriverkoston ja muiden perusparannusten yhteydessä, mutta joissakin tapauksissa myös pelkkää hulevesiverkostoa voidaan korjata tai rakentaa.

Tulviva hulevesiverkosto voi nostaa sade- ja sulamisvettä kaduille ja kiinteistöihin, mutta myös jätevedenpumppamoihin. Tällöin viemäriverkostojen vettä voi sekoittua huleveteen – ja päätyä vesistöön.

– Näitä seurataan lumien sulamisen aikaan, ja suljetaan tarvittaessa, Hemmilä sanoo.

– Myös energiankulutus kasvaa kun hulevesiä pumpataan jätevesien lisäksi.

Viime kesän rankkasade saanee jatkoa

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä kuten rankkasateita. Ilmastopaneelin tuoreessa raportissa arvioidaan, että Rovaniemellä hulevesitulvien riski kasvaa lähivuosikymmeninä. Varsinainen tulvariski on raportin mukaan Rovaniemellä toiseksi korkein Suomen kaupungeista.

Rakentamisessa ja kaupunkisuunnittelussa hulevesien hallintaan on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Vaihtoehtona asuinalueen viemäriverkostolle voidaan tehdä tulvimista estävä, luonnonmukainen hulevesijärjestelmä. Viemäreiden sijaan sadevesi voidaan ohjata niittyjä ja kosteikkoja sisältäviin sadevesipuutarhoihin, pieniin viivytysaltaisiin sekä lampia ja kosteikkoja sisältäväiin tulvapuistoihin. Asvaltin sijaan pysäköintialueilla ja kulkuväylillä soraa tai muu läpäisevää materiaali vähentää huleveden kertymistä.

Esimerkiksi Helsinkiin tällä periaatteella on rakennettu uusi Kuninkaanlammen asuntoalue.

Nähdäänkö myös Rovaniemellä tämänkaltaisia ratkaisuja?

– Kokonaisten kaupunginosien osalta tällaista ei ole suunniteltu. Uusimissa asemakaavoissa kuten Pöyliörannassa hulevesisuunnitelma ja huleveden viivyttäminen tontilla on jo rakennusluvan edellytys, Rovaniemen kaupungin kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi toteaa.