Joulukalenteri: Mitä löytyy Lapin Kansan jou­lu­ka­len­te­ris­ta? Avaa 5. päivän luukku tästä

Kuvatarina: Lapset har­ras­ta­vat enemmän lii­kun­taa kuin ai­kui­set – ky­syim­me heiltä, mitä neuvoja ai­kui­sil­le olisi

Pu­he­mies Van­ha­nen ei usko se­ka­mels­kan uh­kaa­van edus­kun­taa – hal­li­tus­puo­lueis­sa on poh­dit­tu kiistaa kenties tuovia la­ki­hank­kei­ta

Hallituspuolueiden ryhmäjohtajat uskovat tai ainakin toivovat työrauhan säilyvän. "Toivon, ettei tämä lähde leviämään miksikään häröilyksi."

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen myöntää, että vaalikauden loppuvaihe on yleensä sekava eduskunnassa, kun vaalit lähestyvät ja sovitut kompromissit alkavat höltyä.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen myöntää, että vaalikauden loppuvaihe on yleensä sekava eduskunnassa, kun vaalit lähestyvät ja sovitut kompromissit alkavat höltyä.
Kuva: Arttu Laitala

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) ei yhdy huoliin siitä, että eduskuntaa uhkaisi loppukaudella sekasorto hallituspuolueiden riitelyn takia. Vanhanen sanoo, että Sanna Marinin (sd.) hallitus taitaa päinvastoin olla ensimmäinen, joka noudatti eduskunnan antamaa takarajaa ja antoi viimeiset esityksensä ajoissa.

– Se selkeyttää meidän työsuunnittelua hyvin paljon, enkä yhdy ollenkaan sellaiseen arviointiin, että tässä uhkaa sekamelska eduskunnassa. Kyllä asiat pysyvät eduskunnassa järjestyksessä, Vanhanen sanoo STT:lle.

Seuraava takaraja on Vanhasen mukaan 20. helmikuuta, johon mennessä valiokuntien pitää saada työnsä valmiiksi. Sen jälkeen täysistunnot jatkavat siitä.

Sekavasta loppukaudesta heräsi epäilyksiä sen jälkeen, kun hallitus alkoi uudestaan riidellä jo sovituista esityksistä ja lopulta heitti niistä valtaosan roskakoriin.

Lisäksi keskustan kolme ministeriä varoitteli saamelaiskäräjälakiin jättämässään eriävässä mielipiteessä, että "erimielisen hallituksen esityksen antaminen eduskuntaan saattaa aiheuttaa jo eduskunnassa käsittelyssä olevien esitysten osalta ennakoimattomuutta normaalien pelisääntöjen noudattamisessa".

Joissakin hallituspuolueissa tämä on tulkittu siten, että keskusta voisi yrittää vaikeuttaa esimerkiksi eduskunnassa jo olevan luonnonsuojelulain käsittelyä.

– Yleisintä on, että hallitusrintaman enemmistöllä taataan esitysten läpimeno, mutta on nähty aikaisemminkin esityksiä ja asioita, joissa hallitusrintama on sinällään erimielinen, mutta siitä huolimatta eduskunta pystyy asiat käsittelemään ja säätämään, Vanhanen sanoo.

– En epäile hetkeäkään, etteikö eduskunta pysty siihen tälläkin kertaa.

Asioihin voi valiokunnissa käyttää aikaa

Vanhanen kuitenkin myöntää, että vaalikauden loppuvaihe on yleensä sekava eduskunnassa, kun vaalit lähestyvät ja sovitut kompromissit alkavat höltyä.

– On nähty tilanteita, että istuvan hallituksen ministerit äänestävät omia esityksiään vastaan, hän sanoo.

Vanhanen muistuttaa, että valiokuntatyö tarjoaa mahdollisuuksia käyttää aikaa asioihin, jos joku edustaja haluaa vaikeaa asiaa käsitellä perusteellisemmin.

– Se kuuluu politiikan mahdollisuuksiin. En kutsu sitä välttämättä venkoiluksi. Politiikassa on aina yhdistetty toisiinsa liittymättömiä asioita toisiinsa. Se ei ole mikään hyvä tapa sinällään, mutta se on osa poliittista elämää.

Vanhanen tiedostaa valiokuntien työpaineet, mutta sanoo, että toisaalta aikaakin on nyt hyvin, kun hallituksen esitykset tulivat ajoissa. Aina tulee myös kiireellisiä esityksiä, kuten Vanhasen mukaan tällä vaalikaudella "toivottavasti Nato-ratifiointi".

Muutokset "ihan normaali asia"

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli sanoo, että riitaisan esityksen antaminen ei ainakaan helpota asioiden käsittelyä eduskunnassa. Hän on tulkinnut keskustaministerien tarkoittaneen tätä saamelaiskäräjälakiin jätetyssä eriävässä mielipiteessä.

– Ryhmässä on luonnollisesti käyty keskusteluja eduskunnassa olevien lakien sisältöihin liittyen ja tunnistettu myös joitain vaikeita kohtia ja todettu, että niiden arviointi kuuluu valiokunnille, Kalli sanoo.

Hän muistuttaa, että eduskunnalla on aina mahdollisuus tehdä hallituksen esityksiin muutoksia, jos valiokunta asiantuntijakuulemisten pohjalta siihen päätyy.

– Sehän on ihan normaali asia. Jos asiantuntijalausuntojen perusteella valiokunnassa ilmenee tarve tehdä muutoksia, niin sitten niistä muutoksista neuvotellaan hallitusryhmien kesken.

Muutoksista on lisäksi neuvoteltava vastuuministerin kanssa.

Kalli ei usko, että tästä normaalista menettelytavasta joku jotenkin ryhmässä poikkeaisi.

– Haluan lähteä siitä, että asioissa edetään sillä tavalla kuin pitääkin. Tehdään hyvää lainsäädäntöä, valiokunnat keskittyvät työhönsä ja edustajat keskittyvät työhönsä. Uskon, että valiokuntaryhmät hoitavat hommansa.

Harjanne: Ei häröilyä

Muiden hallituspuolueiden ryhmäjohtajat sanovat STT:lle uskovansa tai ainakin toivovansa eduskunnan työrauhan säilyvän.

SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtmanin mukaan ei ole mikään luonnonlaki, että eduskunnan tai hallituksen loppukaudesta tulisi vaikea.

– Uskon, että näinä aikoina kun Ukrainassa soditaan ja kansalaiset kärvistelevät nousseiden energian hintojen kanssa, niin kansalaiset arvostavat ennustettavaa ja vakaata päätöksentekoa, Lindtman sanoo.

Samoilla linjoilla ovat Lindtmanin kollegat muista hallituspuolueista.

– Lähdemme siitä, että valtioneuvostossa käyty keskustelu koskee tänne eduskuntaan tulevia hankkeita. Täällä olevista hankkeista on sopu, ja niitä viedään yhteisesti eteenpäin. Pidän aika lailla ongelmallisena, jos vilautetaan sitä, että lähdettäisiin täällä olevia esityksiä avaamaan, sanoo RKP:n Anders Adlercreutz.

Adlercreutz arvelee, että keskustan pohdintaa mahdollisista asioiden avaamisista on jopa tulkittu väärin. Hänen mukaansa esitysten mahdollinen muuttaminen menisi normaalien pelisääntöjen mukaan niin, että se vaatisi yhteisymmärryksen hallituspuolueiden ja vastuuministerin kesken.

Aiempiin sopuihin vetoaa myös vihreiden Atte Harjanne.

– Toivon, ettei tämä lähde leviämään miksikään häröilyksi. Politiikan ennakoitavuus ja jatkuvuus on arvo itsessään, ja se vaikuttaa luotettavuuteen, Harjanne sanoo.

Matkoilla ollut Jussi Saramo (vas.) ei halunnut kommentoida tilannetta STT:lle.

Haastaako keskusta taas vihreitä?

Rauhoitteluista huolimatta hallituspuolueiden kulisseissa on jo pohdittu, mitkä eduskuntaan aiemmin annetuista lakihankkeista voisivat olla kaikkein kiistanalaisimpia.

Mahdollisina kiistakohteina nähdään eri arvioiden mukaan luonnonsuojelulaki, kaivoslaki, translaki ja paperittomien terveydenhuolto. Hallituksen sisällä nämä asiat ovat hiertäneet jo aiemmin. Viimeksi tästä saatiin esimerkkiä paperittomien terveydenhuollon laajentamisen valiokuntakäsittelyssä, josta oppositio väitti muiden puolueiden poistuneen paikalta keskustaa lukuun ottamatta.

– Budjettiäänestykset ovat perinteisesti tilanne, joissa yksittäisillä edustajilla saattaa sormi vipattaa, hallituksen riveistä pohditaan.

Vihreissä ja vasemmistoliitossa epävarmuutta luo, haluaisiko keskusta horjuttaa puolueille mieluista luonnonsuojelulain uudistusta. Keskusta on pyrkinyt etäännyttämään itseään erityisesti näistä hallituskumppaneista.

Sen sijaan kaivoslakiin puolueen ei uskota yhtä hanakasti pureutuvan, sillä sen muuttamista on valmisteltu keskustan johdolla työ- ja elinkeinoministeriössä. Translain käsittelyssä muut hallituspuolueet taas voisivat saada tukea uudistukselle myötämieliseltä kokoomukselta.

Taustakeskusteluissa kaikista muista hallituspuolueista arvioidaan, että keskinäinen riitely vahingoittaa kaikkia hallituspuolueita. Ainoana hyötyjänä nähdään oppositio ja suurimpana kärsijänä epäluotettavaa kuvaa itsestään luova keskusta.

– Mitä näitä loppukauden riitelyitä olen aiemmin seurannut, eivät ne hallituksessa kenenkään kannatusta ole nostaneet, eräs hallitusvaikuttaja toteaa.