Suomi aloittaa vuoden 2024 uudessa valossa. Olemme täysvaltaisia Naton jäsenmaita ja sitoutuneet toimimaan puolustusliitossa kaikkea uhkia kohtaan koko Naton alueella sopimuksen artikla viiden mukaan.
Suomen Natoon liittymisestä ei kukaan edes puhunut kovin paljon ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. On muistettava, että Venäjä hyökkäsi Ukrainan Krimin niemimaalle jo 2014 tammikuussa. Sotaa on siis käyty jo kymmenen vuotta ja se tulee jatkumaan.
Suomen puolueettomuus meni jo Neuvostoliiton ja Suomen tekemän YYA-sopimuksen myötä (1948-1992) ja maamme liittymisellä EU:n jäseneksi (1995). Lisäksi pohjoismainen sotilaallinen sopimus on tehty, kuten myös JEF-sopimus (2017). Iso-Britannian johtamaa kymmenen maan liittoutumaa nimittäisin "piilo-Natoksi". Presidentti Niinistön vierailuista JEF:n kokouksissa ei ole lehdistö kovin paljon huudellut.
Presidentin valtaoikeuksia on jo heikennetty Suomessa presidentti Mauno Koiviston (1982-1994) aloitteesta. Hän vahvisti pääministerin valtaa.
Farssi nähtiin valtapelissä 2022, kun pääministeri Sanna Marin lupasi antaa Hornet-hävittäjiä Ukrainaan ja presidentti Niinistö joutui lupauksia korjailemaan Ukrainan presidentti Zelenskyille Helsingin tapaamisessa.
Venäjän suhteiden heikko tila vahvistaa tulevan presidentin valtaa, koska hän on jatkuvasti neuvottelemassa epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa puolustusliitto Naton ja muiden puolustusliittojen Suomen edustajana ja puolustusvoimien ylipäällikkönä eskalaation pahenemisen estämiseksi.
Tulevalla presidentillämme on haastava tilanne rakentaa suhteita idän ja lännen välillä täysin uudessa toimintaympäristössä. Ulkopolitiikan liikkumavara on pienentynyt entisestään. Arvokkaat diplomaattiset taidot ja osaaminen suhteiden kehittämisessä on arvokkaampaa kuin koskaan maamme itsenäisyytemme aikoina.