Vasaroiden naputus ja iloinen puheensorina kantautuu Posion kotiseutumuseon piha-alueelle, kun pihapiirissä sijaitsevan vanhan kala-aitan katolla työskentelevä ryhmä on viimeistelemässä rakennukseen uutta pärekattoa.
Kävimme tutustumassa pärekaton valmistukseen viime torstaina iltapäivällä, jolloin uusi katto oli rakennettu jo lähes valmiiksi.
Katon uusiminen on osa Porisevat porstuat ja pohjoiset kulttuurimaisemat -hanketta, jossa yhtenä osana toteutettiin työpaja, johon osallistui Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijoita.
Vanha kala-aitta on osa Lohirannan kylässä Kitkajärven rannalla sijaitsevan kotiseutumuseon pihapiirin rakennuksia. Huonoon kuntoon päässeen kala-aitan entinen pärekatto purettiin ja kahdessa päivässä rakennus sai uuden pärekaton.
– Aloitimme hommat keskiviikkona (11.6.) aamusta. Työnjohtajana toimiva Mikko Pätsi oli purkanut vanhan katon pois ja rakentanut rakennustelineet. Päreet löytyivät Lohirannan kylästä purettavasta kuivaamorakennuksesta. Nämä jouduttivat työn aloittamista, Porisevat porstuat ja pohjoiset kulttuurimaisemat –hankkeen projektipäällikkö Isa Tuuri kertoi.
– Uusi pärekatto valmistui ripeästi. Perjantaina aamusta vielä viimeistellään ja saadaan harjalaudat paikoilleen, sitten se on valmis, Tuuri sanoi.
Tuurin mukaan kala-aitta on siirretty museon pihaan 1990-luvulla.
– Rakennuksen ikä ei ole tiedossa. Siirtomerkkejä siinä on useampia. Todennäköisesti aitta ei ole tässä toisella paikalla, vaan on varmaankin jo aiemminkin siirretty, Tuuri kertoo.
Aitan edellinen katto oli Tuurin mukaan rakennettu 1990-luvun alkupuolella.
– Väärin tuolloin rakennettu katto on kuitenkin yllättävän hyvin kestänyt, vaikka onkin vuotanut. Toivottavasti tämä uusi katto kestää ainakin seuraavat 30 vuotta, Tuuri kertoo.
Uuden pärekaton rakentamisessa Tuurin mukaan noudatetaan vanhaa perusperiaatetta. Samalla tavalla rakennuksen kattoa katetaan päreillä tänäkin päivänä niin kuin Suomessa tehtiin jo 1830-luvulla, jolloin pärekattoja alettiin valmistamaan.
– Hieman uuttakin toimintamallia on otettu käyttöön, esimerkiksi ruuveja voidaan käyttää ohjurilaudan nostamiseen, Tuuri kertoo.
Arkkitehtiopiskelijat Hanna Kärkinen, Eveliina Ihme ja Sanni Tahkola kertoivat pärekaton rakentamisen olleen heille uuden oppimista.
Tuuri kertoo Posion kotiseutumuseon olevan hankkeessa pilottikohteena, ja pihapiirin muutkin rakennukset käydään läpi ja kartoitetaan mahdolliset korjaamistarpeet.
– Alkuviikosta mukana olleen restaurointimestari Marko Korkeasalon kanssa kierrettiin pihapiirin kaikki rakennukset. Kartoitimme vauriot ja teimme alustavan kunnostamissuunnitelman.
Aivan uusi kokemus pärekaton rakentaminen ei Tuurille ole.
– Samassa hankkeessa tämä on jo toinen kohde, jossa pärekatto uusitaan. Kahtena edellisenä kesänä uusimme pärekattoja Savukosken Saarivaarassa, jossa on historiallinen poroerotuspaikka ja vanhoja sukujen porokämppiä. Niihin valmistettiin uudet pärekatot, Tuuri kertoo.
Pärekatto
Pärekatto on 1800–luvun alusta 1960–luvulle käytetty puinen vesikate, joka tehtiin lomitetuista päreistä eli ohuista, sälemäisistä puunkappaleista.
Pärekatto palaa helposti ja teollisesti valmistettu päre säilyttää vedenpitävyytensä vain noin 15–25 vuotta. Käsin kiskotuista päreistä valmistetun katon käyttöikä saattaa olla jopa yli 40 vuotta. Paksummasta puutavarasta tehty paanukatto on pitkäikäisempi.
Rakennusten kattaminen päreillä alkoi Suomessa 1830-luvulla. Pula tuohesta vaikutti keskeisesti malkakattojen vähenemiseen ja lauta- sekä pärekatteiden yleistymiseen. Tuohen vähenemisen lisäksi pärekatteiden yleistymistä vauhditti puumateriaalin arvon kohoaminen sekä rautanaulojen tulo markkinoille 1850-luvulla. Ensimmäiset päreet maassamme valmistettiin käsityönä kiskomalla.
Pärekattojen valtakausi ajoittuu 1850-luvulta aina sotien jälkeisiin vuosiin 1950-luvulle. Varsinkin maaseudulla pärekatot olivat vielä 1950- ja 1960-luvuilla yleisiä.
Työkalut ja välineet, joita tarvitaan pärekaton tekemiseen: vasarat, käsisaha, eli timpurin saha, tasakärkinen rautalapio, mittakeppi, nivelmitta tai rullamitta ja naulareppu. Linjalauta tarvitaan pärerivien linjaamista varten ja kampalaudat, eli nostolaudat linjalaudan nostamiseen. Pärerivin etenemän korkeutta säädetään myös kampalaudoilla. Lisäksi tarvitaan kirkkaita, galvanoimattomia pienikantaisia pärenauloja ja lankanauloja räystäs- ym. lautojen kiinnitykseen.
Edit 17.6.2025 klo 10.41: Korjattu Mikko Korkeasalo Marko Korkeasaloksi sekä korjattu päreiden löytyneen Lohirannan purettavasta kuivaamorakennuksesta ja korjattu ruuveja käytettävän ohjurilaudan nostamiseen, ei päreiden kiinnittämiseen.