Iso osa suomalaisista pörssiyrityksistä julkaisi ensimmäisen vuosipuolikkaan tuloksensa loppuviikosta. Erityisen suurella mielenkiinnolla seurattiin, millaisia yritysten lukuja yritykset takoivat toisella vuosineljänneksellä koronakriisin kynsissä.
Tuloksensa julkaisseiden pörssiyhtiöiden toisen neljänneksen luvuissa ei ollut suuria yllätyksiä.
– Tulokset tulivat alaspäin, mutta analyytikoiden odotuksiin on päästy ja osin ylitettykin. Voidaan sanoa, että tulokset ovat jonkinlainen torjuntavoitto, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pääekonomisti Penna Urrila kuvailee.
– Koko kuva ei ole vielä selvillä, mutta ehkä tässä tietty helpotuksen huokaus on ilmassa. Useimpien yritysten tulokset olivat vielä toisella neljänneksellä kohtuullisen hyviä.
Urrila muistuttaa, että raportoidun tuloksen lisäksi tarkalla korvalla seurataan yhtiöiden arvioita niiden loppuvuoden näkymistä.
– Siellä on ehkä enemmän huolta, vaikka osa yhtiöistä pystyi antamaan luottamusta herättävää ohjeistusta.
Koronakriisin kynsissä kärsineistä yrityksistä esimerkiksi meri- ja energiateollisuudessa toimiva Wärtsilä ja lastinkäsittelykonserni Cargotec eivät antaneet loppuvuodelle lainkaan ohjeistusta. Hissiyhtiö Kone sen sijaan korjasi omaa ohjeistustaan hieman aiempaa positiivisempaan suuntaan.
Investointilama uhkana
Penna Urrila kuvailee yhtiöiden tulosten vahvistavan yleiskuvaa siitä, että koronakriisin akuutin vaiheen pudotus jäi Suomessa pienemmäksi kuin monessa muussa maassa. Suomessa talouden rattaat pyörivät kohtuullisesti, eikä täyteen sulkuun jouduttu missään vaiheessa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Suomen taloudessa pahin olisi jo takana.
– Meillä arvoitus on nousun käynnistyminen, ja meillä on monia avainyhtiöitä, jotka ovat tällaisessa tilanteessa jälkisyklisiä. Tilatut projektitoimitukset tyypillisesti jatketaan loppuun, mutta nyt jo tiedetään, että teollisuuden uudet tilaukset ovat vetäneet heikosti. Se ei ole mikään yllätys, mutta siirtää Suomen taloudessa koronan kuoppaa vähän ajassa eteenpäin. Riskin merkkejä on ilmassa, Penna Urrila muistuttaa.
Urrila näkee Suomen näkökulmasta riskinä Euroopan ajautumisen pitkäkestoiseen investointilamaan.
– Koronan haurastuttamassa maailmassa meillä ei ole varaa siihen, että EU meidän kotimarkkinana joutuisi pitkäkestoiseen taantumaan. Euroopassa keskinäisriippuvuudet ovat vahvoja. Kysytään, miksi meidän intresseissä on, että Etelä-Eurooppa elpyy, vaikka se ei näyttäydy meidän keskinäisessä viennissä suurena.
Välillinen vaikutus Saksan, Ranskan ja meidän muiden tärkeiden vientimaiden kautta on kuitenkin iso.
Wärtsilän tulos tippui puoleen
Korona-ajan kärsijöihin on kuulunut energia- ja meriteollisuudessa toimiva Wärtsilä. Sen vertailukelpoinen liiketulos tippui puoleen vuoden takaisesta vertailujaksosta ollen nyt 55 miljoonaa euroa.
Yhtiön liikevaihto pysyi vertailukauden tasolla, mutta tilauskertymä putosi 27 prosenttia ollen nyt 1,01 miljardia euroa.
– Kysyntä väheni erityisen paljon risteilytoimialalla, jossa matkustusrajoitukset ja muut viruksen hillitsemistoimenpiteet ovat pitäneet useimmat matkustaja-alukset pois käytöstä viime kuukausien ajan, konsernijohtaja Jaakko Eskola kommentoi Wärtsilän osavuosikatsauksessa.
Wärtsilä on jo maaliskuun lopussa perunut arvionsa vuoden 2020 markkinanäkymistä.
Cargotecin tulos putosi, mutta pahempaakin pelättiin
Tulosohjeistusta ei anna myöskään lastinkäsittelykonserni Cargotec, jonka vertailukelpoinen liikevoitto oli toisella neljänneksellä 43,4 miljoonaa euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli 64,3 miljoonaa.
Yhtiön tilauskanta tippui 12 prosenttia ja saatujen tilausten määrä 27 prosenttia.
Cargotecin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen kuvaili osavuosikatsauksessa tulosta hyväksi suoritukseksi poikkeuksellisessa toimintaympäristössä.
– Virus ja erityisesti sen seurauksena asetetut viranomaisrajoitukset vaikuttivat voimakkaasti liiketoimintaamme toisen vuosineljänneksen alussa. Toimintaympäristö kuitenkin parani vuosineljänneksen aikana. Verkkoyhteydellä varustetuista laitteista keräämämme käyttötuntiaineisto osoittaa, että myös asiakkaiden aktiviteettitaso on ollut selvässä nousussa vuosineljänneksen alun pudotuksen jälkeen.
Kone korjasi ennustettaan positiivisemmaksi
Hissiyhtiö Koneen liikevaihto (2,532 mrd) pysyi toisella neljänneksellä käytännössä viime vuoden vertailujakson tasolla, mutta yhtiö pystyi kasvattamaan hieman liikevoittoaan, joka oli nyt 244 miljoonaa euroa.
– Oikaistun liikevoiton kasvu ja vahva rahavirta olivat toisen vuosineljänneksen tuloksen kohokohdat, toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth kuvailee osavuosikatsauksessa.
Yhtiön tilaukset putosivat 9,4 prosenttia vertailujaksolta, mutta Kone korjasi ennustettaan koko vuoden luvuista positiivisempaan suuntaan. Kun yhtiö aiemmin ennakoi liikevaihdon putoavan nollasta kymmeneen prosenttia, nyt ennuste oli pudotusta nollasta neljään prosenttia. Liikevoittomarginaalin Kone odottaa laskevan hieman tai olevan parhaassa tapauksessa vakaa.
Nordea varautuu luottotappioihin
Pankkiyhtiö Nordean liikevoitto tippui huhti–kesäkuussa 306 miljoonaan euroon, kun se vuotta aikaisemmin oli 900 miljoonaa euroa. Tulosta painoivat isot luottotappiot sekä tuleviin luottotappioihin varautuminen.
Luottotappioita kertyi toisella neljänneksellä 310 miljoonaa euroa, ja "johdon harkintaan perustuvaa puskuria" kasvatettiin 388 miljoonalla eurolla luottotappioihin varautumiseksi. Yhteensä toisen neljänneksen luottotappioiksi kirjattiinkin 698 miljoonaa euroa.
Nordea olettaa luottotappioidensa jäävän koko vuoden osalta alle miljardiin euroon.
– Luottosalkun laatu on edelleen vahva. Päivitimme makrotalouden skenaarioitamme, mukaan lukien pidemmän aikavälin ennusteemme laskusuhdanteen vaikutuksista. Kävimme myös luottosalkun läpi perusteellisesti, konsernijohtaja Frank Vang-Jensen toteaa yhtiön tiedotteessa.
Yhtiön tiedotteessa kerrotaan Nordean hallituksella olevan valtuutus maksaa 0,40 euron osakekohtainen osinko, mutta hallitus on Euroopan keskuspankin ohjeistuksen mukaisesti pidättäytynyt osinkopäätöksestä lokakuun alkuun asti.
Orion pärjäsi, Oriolalla vaikeampaa
Lääkeyhtiö Orion lähes kaksinkertaisti tuloksensa vuoden 2019 toiseen neljännekseen verrattuna.
– Liikevaihtoa ja etenkin liikevoittoa kasvattivat yli 30 miljoonan euron etappimaksut, joista 28 miljoonaa liittyivät darolutamidin kaupallistamiseen Euroopassa ja Japanissa, toimitusjohtaja Timo Lappalainen kommentoi yhtiön tiedotteessa. Darolutamidi on Orionin yhdessä Bayerin kanssa kehittämä eturauhassyöpälääke.
Koko vuoden näkymissään Orion ennustaa liikevaihdon olevan viime vuoden tasolla ja liikevoiton kehittyvän viime vuodesta.
Lääketukku Oriolan tulos taas suli toisella neljänneksellä 0,3 miljoonan euron tappioksi. Vielä ensimmäisellä neljänneksellä yhtiön voitto kasvoi merkittävästi ja oli 7,1 miljoonaa euroa.
– Pandemia vaikutti voimakkaasti markkinoihin ja yhtiön toimintaan molemmissa toimintamaissa. Kuluttajien rajoitettu liikkuminen erityisesti huhti–toukokuussa heijastui ostokäyttäytymiseen ja terveydenhuollon palveluiden käyttöön negatiivisesti, toimitusjohtaja Robert Andersson kertoo yhtiön tiedotteessa.