Kimalaisia on tavattu selvästi viime vuotta runsaammin kertoo Suomen ympäristökeskus Syke. Syken mukaan tämä on huojentava uutinen, sillä viime kesän sää oli pölyttäjille epäsuotuisa ja niiden määrä väheni selvästi.
Kimalaislajeista etenkin kartano- ja peltokimalainen ovat runsastuneet. Yhteensä Suomessa esiintyy 38 kimalaislajia.
Myös useimmat päiväperhoslajit ovat runsastuneet. Runsastuneita lajeja on ollut yli kaksi kertaa enemmän kuin vähentyneitä.
Yleisimmistä lajeista tesma- ja lanttuperhonen runsastuivat selvästi. Selvimmin ovat vähentyneet nokkos- ja neitoperhonen.
Myös ensi vuonna saattaa tulla hyvä perhoskesä, sillä lämmin loppukesä suosii kehittymässä olevia perhostoukkia. Syken mukaan pitkällä aikavälillä pölyttäjälajiston muutoksiin vaikuttavat erityisesti sopivien elinympäristöjen väheneminen sekä ilmaston lämpeneminen.
Rehevöityminen ja pedot uhkana
Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo, että kesän vesilintukannat ovat edellisvuoden tasolla. Pitkällä aikavälillä monien vesilintulajien kannat ovat kuitenkin taantuneet erityisesti rehevillä vesillä.
Luken erikoistutkija Markus Pihan mukaan kantojen taantumista on aiheuttanut vesistöjen ylirehevöityminen metsäojituksen ja maatalouden ravinnekuormituksen vuoksi. Toinen syy ovat vieraspedot, kuten supikoira ja minkki, jotka tuhoavat lintujen pesiä.
– Eri viranomaisilla, lintuharrastajilla ja metsästäjillä on kaikilla yhteinen halu kasvattaa lintukantoja, Piha sanoo STT:lle.
Pihan mukaan yksi ratkaisu tähän on lintujen elinympäristöjen laadun parantaminen.
Erityisen uhanalaisista linnuista Piha nimeää punasotkan, jonka pesivien parien määrä on vähentynyt 96 prosentilla viimeisen 38 vuoden seurantajakson aikana.
Myönteisiäkin esimerkkejä lintukantojen kehittymisestä on. Tutuin lajeista on laulujoutsen, jonka kanta on kasvanut 38 vuoden aikana yli nelinkertaiseksi. Myös kuikkaparien määrä on runsastunut 45 prosentilla viimeisen 10 vuoden aikana.
