Eduskunnassa on käsitelty EU-direktiivin mukaista polttoaineen jakelun päästökauppaa. Edellinen hallitus sitoutui ottamaan sen käyttöön, nykyisen tehtävänä on toimeenpano.
Polttoaineen hinnan muodostus menee yhä monimutkaisemmaksi ja ennalta-arvaamattomammaksi. Perinteisesti hintaan ovat vaikuttaneet öljyn maailmanmarkkinahinta, polttoainevero sekä polttoaineyhtiön kulut ja katteet. Myös jakeluvelvoite on ollut käytössä jo pitkään. Suomessa se on ollut korkea, mutta sitä laskettiin määräaikaisesti 2022 ja pysyvämmin tällä hallituskaudella. Myös polttoainevero laski 2024 alussa. Hintaan voivat poliitikot siis vaikuttaa.
Päätökset näkyvät. Bensiinin ja dieselin hinta on laskenut. Tämä on alentanut kuljetuskustannuksia ja parantanut liikkumismahdollisuuksiamme, esimerkiksi työn vastaanottamisen kynnystä alentaen. Suunta on hyvä.
Polttoainejakelun päästökauppa on tulossa 2027. Poliittisessa keskustelussa on väläytelty jopa euron korotusta/litra. Polttoaineiden hinnan keinotekoinen rajoittaminen päästökaupan avulla voi nostaa hintoja huomattavasti enemmän. On tarpeen varautua toimiin, jos näin käy.
Päästöoikeuksia voitaisiin vapauttaa lisää markkinoille tai käyttöönottoa lykätä. Kehysriihessä päätettiin jo, että päästökaupan tullessa voimaan otetaan käyttöön raskaan liikenteen ammattidiesel. Se on tarpeen.
Arviomme mukaan 2030 vielä noin 90 prosenttia maanteiden tavaraliikenteen energiankulutuksesta on dieseliä. Veronpalautuksen pitää olla riittävän suuri, jotta se kompensoi päästökaupasta aiheutuvan logistisen kilpailukykyhaitan. Ammattidiesel on keskeinen osa poliittista päätöstä, jolla päästökauppa on Suomessa päätetty ottaa käyttöön.
Päästökaupan tullessa on syytä seurata myös jakeluvelvoitteen hintavaikutusta. Vaikka jakeluvelvoite on nyt matala, nykylakien mukaan se kiristyisi peräti 34 prosenttiin 2030 mennessä. Nousu on erittäin jyrkkä ja osuu ajallisesti päällekkäin päästökaupan kanssa. Näiden toimien yhteisvaikutus voi edellyttää jakeluvelvoitteen tason alentamista. Suomalaisille on tärkeää, että kohtuuttomat polttoaineen hinnan nousut torjutaan.
Myös EU:ssa pitää olla hereillä. Enemmän kilpailukykyä, vähemmän sääntelyä. On välttämätöntä, että Suomen olot huomioidaan paremmin EU-tasolla. Vaaditut päästövähennystoimenpiteet ovat meille kalliimpia kuin Keski-Euroopalle. Suomen pitää olla itsekäs: meillä on maantieteellisiä ja ”arktisia” haasteita, jotka erottavat meidät muista. Suomi voi tehdä paljon ennakkovaikuttamisessaan.