Energiapolitiikan johdonmukaisuuden puute saattaa tulla kalliiksi luonnolle ja kuntataloudelle, jos EU:n, valtion ja kuntatason energiapoliittisia näkökantoja ei saada harmonisoitua. Politiikkaa on värittänyt pidemmän aikaa etujärjestöjen voimakas lobbaus. Se on ilmeisen onnistunutta, koska Suomessa on tuettu turpeen ja puuperäisten energialähteiden käyttöä voimakkaasti jo vuosia.
Valitettavasti tämä tulee olemaan kallis virheliike, koska uusimmat tutkimukset ovat selkeästi osoittaneet erityisesti turpeen olevan päästöjen kannalta jopa fossiilisia huonompi vaihtoehto. Myös puupohjaisten energialähteiden päästöt saattavat yltää jopa kivihiilen tasolle. Silti Suomi yhä lobbaa EU:ssa puupohjaisten energialähteiden kestävyyskriteerien heikennysten puolesta. Lisäksi tukijärjestelmässä tuetaan turpeen ja puupohjaisten energialähteiden käyttöä.
Kestävästi tuotettuja puupohjaisia polttoaineita ei pystytä tuottamaan riittävästi varsinkin, jos asiaa tarkastellaan globaalisti. Suomi ei pysty tuottamaan puuenergiaansa omavaraisesti, joten se tuo puupolttoaineita pääasiassa Venäjältä. Siellä, Kiinassa ja Itä-Euroopassa on samanlaiset haasteet lämmityksen vihertämisessä kuin meillä, joten on valheellista kuvitella kestäviä puupolttoaineita riittävän kaikille.