Poh­jois­suo­ma­lai­set asiak­kaat ovat mal­til­li­sia ja rea­lis­ti­sia - sana kau­neus­ki­rur­gia tuo monella mieleen öve­rik­si menneet ke­hon­muok­kauk­set

-
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Torniolaisen Sf-clinikenin johtaja Jaana Saloniemi kertoo, että pohjoissuomalaiset ja -ruotsalaiset ovat pääsääntöisesti ulkonäköön liittyvissä muutostoiveissaan maltillisia, järkeviä ja realistisia.

– Asiakkaamme haluavat satsata itseensä ja näyttää pirteältä, hän kertoo.

Sf-clinikenin tarina alkaa vuodesta 2006, jolloin rajan pinnassa asuvat kirurgit halusivat perustaa klinikan, jossa voitaisiin tehdä lähinnä suonikohjuleikkauksia.

– Alussa meillä oli tarjolla ainoastaan kirurgin palveluja. Kysynnän lisääntyessä palveluja on lisätty, kun toivottiin kosmetologia, kampaamopalveluita ja hierojaa. Visiomme on kuitenkin koko ajan ollut, että saisimme omat leikkaussalit rajalle, Saloniemi kertaa.

Salit saatiin vihdoin pari vuotta sitten ja se oli valtavan suuri rahallinen satsaus.

– Pelkästään yhden leikkaussalin leikkausvalot ja katon kautta tuotava tekniikka maksaa yli sata tuhatta euroa. Leikkaussalitoiminnassa kaikki on kallista: instrumenteista sterilointiin sekä toimenpiteissä käytettäviin materiaaleihin. Siksi toivommekin monipuolisia asiakkuussuhteita yksityisistä julkiseeen puoleen, Saloniemi tähdentää.

Saloniemi on huomannut, että monilla ihmisillä on sellainen mielikuva, että heidän yrityksensä tekee vain kauneuskirurgisia toimenpiteitä.

– Se on vain yksi osa-alueemme. Muita alueitamme ovat muun muassa yleiskirurgia ja verisuonikirurgia. Pian meillä aloittaa myös gynekologi vastaanottonsa. Kaikki erikoislääkärit ovat leikkaavia lääkäreitä.

Plastiikkakirurgia voi olla kauneuskirurgiaa, mutta Saloniemen mukaan iso osa on leikkauksia, joilla on lääketieteelliset perusteet.

– Silmäluomileikkaukset ovat yleisimpiä. Raskaat luomet voivat aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä tai ne haittaavat näkemistä.


Etiikka ja moraali. Ne toistuvat Saloniemen puheissa, kun hän kertoo yrityksen palveluista ja etenkin kauneuskirurgiasta.

Sillä on negatiivinen kaiku ja se yhdistetään epäluonnollisuuteen ja turhamaisuuteen.

– Sanana kauneuskirurgia tuo monella mieleen överiksi menneet kehonmuokkaukset, mitä julkisuudessa on nähty: isot pyllyt tai valtavat rinnat. Emme me tee täällä semmoisia. Hyvistä ja luonnollisista lopputuloksista ei julkisuudessa juuri kerrota.

Silloin tällöin asiakkaalle joudutaan sanomaan ei. Joskus harvoin asiakkaan minäkuva on niin vääristynyt ja hänen toiveensa ovat niin epärealistisia, ettei toimenpiteisiin ryhdytä. Esimerkiksi valtavan suuria huulia ei Saloniemen mukaan heillä tehdä.

– Aina löytyy joku, joka sen tekee, mutta me emme tee. Jos asiakas haluaa nenäleikkauksen, niin ei hän sitä meiltä saa. Leikkauksen riskit ovat suuret, mutta lopputulos ei ole koskaan sellainen kuin asiakkaan haaveissa on.


Vuodesta 2008 Sf-clinikenillä on tehty injektiokäsittelyjä, joiden tarkoituksena on esimerkiksi silottaa ryppyjä ja tehdä huulista pulleampia. Pohjoisen ihmiset haluavat Saloniemen mukaan, että lopputulos olisi luonnollinen.

– Seuraan eteläsuomalaisten hoitoloiden sosiaalista mediaa. En voisi semmoisilla kuvilla mennä ikinä sosiaaliseen mediaan, koska lopputuloksen täytyy olla luonnollinen, Saloniemi pohtii.

Injektiohoitoja tekee sairaanhoitaja. Aina vaaditaan vastuulääkäri. Saloniemen mukaan hoidot ovat kehittyneet paljon sinä aikana, kun hän on niitä tehnyt.

– Tuotteet ja tekniikka on kehittynyt. Tietylle alueelle voidaan antaa spesifiä hoitoa. Markkinoilla on paljon tarjontaa: emme ota koskaan uutuuksia ensimmäisenä käyttöön, vaan seuraamme jonkin aikaa, ovatko tuotteet toimivia. Olemme uskollisia luotettaville ja laadukkaille aineille, vaikka ne ovatkin kalliimpia.


Jaana Saloniemi kertoo, että heidän leikkausasiakkaistaan noin puolet on ruotsalaisia ja muiden palveluiden käyttäjistä noin 30 prosenttia. Asiakkaita käy koko Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin alueelta ja kauempaakin. Korona on vaikuttanut asiakasmääriin merkittävästi. Kauneuskirurgiapalvelujen käyttäjät ovat enimmäkseen keski-ikäisiä naisia, joskin etenkin silmäluomileikkauksissa käy myös miehiä.

– Valitettavasti he ovat joskus vähän liian myöhään liikkeellä, jotta lopputuloksesta tulisi paras mahdollinen.

Osa asiakkaista tietää, mitä haluaa. Joskus taas asiakas tulee kysyäkseen,  että “mitä minulle pitäisi tehdä”. Lopulta saatetaankin päätyä vaikkapa kasvohoitoon.


Torniolainen Jaana Saloniemi on päätynyt 18 henkilöä työllistävän hyvinvointipalveluja tarjoavan klinikan johtajaksi sattumien kautta. Sekä Suomessa että Ruotsissa leikkaus- ja anestesiapuolen sairaanhoitajana työskennellyt Saloniemi pyydettiin mukaan uudelle klinikalle vuonna 2006.

– Lääkärit halusivat mukaan jonkun sairaanhoitajan tiimiinsä ja he kysyivät minua.

Saloniemi on toiminut klinikan johtajana nyt kahdeksan vuotta.

Hänen mukaansa henkilökuntaa, lääkäreitä ja sairaanhoitajia myöten, on ollut helppo saada. Organisaatio on pieni ja mutkaton, joka Saloniemen arvelun mukaan toimii yhtenä vetovoimatekijänä.