Mielipidekirjoitus

Poh­joi­sil­le in­ves­toin­neil­le jarrun sijaan vakaata kas­vu­ta­voi­tet­ta

Kuvassa Suhangon kaivoksen louhosaluetta, josta louhitaan mursketta tienpohjaan.
Kuvassa Suhangon kaivoksen louhosaluetta, josta louhitaan mursketta tienpohjaan.
Kuva: Anssi Jokiranta / arkisto

Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi vaati (LK 10.2.), että elinkeinotoiminnan tuottoja tulisi kanavoida enemmän Pohjois-Suomen ihmisten hyväksi.

Olen tavoitteesta samaa mieltä ja toiminnan tuotoista mahdollisimman suuri osa tulee ohjata Lappiin valtion kassan sijaan. Riipin haastattelu kuitenkin oikoo mutkia suoraksi, mitä katson tarpeelliseksi kommentoida.

Lähes kaikki lappilainen elinkeinotoiminta pohjaa jollakin tavalla luonnonvarojen käyttöön. Luonnonvarojen hyödyntämisen tuoma hyöty on huomattavasti suurempi kuin Riipin mainitsema vähäinen työllistäminen. Esimerkiksi kaivostoiminta työllisti Lapissa vuonna 2022 suoraan 2000 henkilötyövuotta. Jokaista työpaikkaa kohden syntyy myös välillisiä työpaikkoja alihankintaan ja palvelualalle. Valtioneuvoston julkaisun mukaan mineraaliklusteri ja sen kerrannaisvaikutukset olisivat jopa 33 % Lapin työllisyydestä. Luonnonvarojen käyttöön pohjaa samalla tavalla myös matkailu.

Riipi myös esittää, että alueen saama suurempi tuotto olisi ehtona investointihankkeiden etenemiselle Lapissa. Yritykset sen sijaan toivovat investointiensa pohjaksi vakaata lakien ja säädösten kehikkoa, jotta investoinnin kannattavuus voidaan laskea pitkälle tulevaisuuteen. Lisämaksujen niistäminen investoinneista voi haitata tavoitetta rakentaa elinvoimaista maakuntaa. Investoinneille on käytännössä mahdotonta asettaa suurta määrää lisärasitteita, koska silloin hankkeet jäävät toteutumatta kannattamattomina.

Alueen saaman hyödyn lisäämiselle on useita realistisia vaihtoehtoja. Esitän ratkaisuksi sähkön hinta-alueiden perustamista, jolla lappilaisille kuluttajille ja yrityksille turvataan halvempi sähkö alueella, jossa tuotetaan paljon sähköä. Lisäksi matkailijamaksu on otettava käyttöön. Kolmas konkreettinen keino on kanavoida yhteisöveron ja kaivosveron tuotosta suurempi osa kunnille. Lisäksi alueellinen opintolainahyvitys on saatava aikaan. Pohjoisen teollisuus hyötyisi myös muista alueellisista verokokeiluista.

Vihreään kasvuun liittyvät investoinnit niin energiassa, biotaloudessa kuin kaivosteollisuudessa ovat Lapille valtava mahdollisuus. Keskeisin keino lisätä luonnonvarojen käytöstä alueelle tulevia verovaroja on luoda selkeä maakuntatasoinen suunnitelma luonnonvarojen käyttöä tarvitsevien investointien houkuttelemisesta sekä maakunnan reunaehdoista hankkeille.

Verotulojen menettämisen pelossa ei kannata lähteä torppaamaan investointeja. Jarrun sijaan pohjoisen kasvulle pitäisi asettaa vakaa kasvutavoite.

Liisa AnsalaLapin kauppakamarin toimitusjohtaja