EU pyrkii kohti vihreämpää tulevaisuutta. Ilmastonmuutoksen haasteisiin etsitään ratkaisuja suurten kaupunkien lisäksi myös syrjäisemmillä alueilla. Arktinen alue on erityisen altis ilmastokriisin vaikutuksille, sillä lämpötilat nousevat täällä jopa neljä kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa.
Pohjoisen Euroopan alueilla on infrastruktuuriin, koulutukseen ja liikenteeseen liittyviä erityistarpeita mutta myös samankaltaisia haasteita, jotka edellyttävät yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja vihreän, digitaalisen ja viime kädessä kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi.
EU:n rakennerahastot tukevat kunkin alueen ainutlaatuista potentiaalia kestävän kehityksen edistäjänä. Työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutus, jotta heillä on edellytykset työskennellä laadukkaissa työpaikoissa vihreässä ja digitaalisessa taloudessa, on olennainen osa Euroopan osaamisen teemavuotta 2023. EU:n koheesiopolitiikalla on keskeinen merkitys pyrittäessä ratkaisemaan vakavia rakenteellisia haasteita ja parantamaan kansalaisten arkea kaikkialla Euroopassa. Pohjois- ja Itä-Suomi hyötyvät kuluvallakin EU:n ohjelmakaudella harvaan asutuille alueille maksettavasta erityistuesta.
Koska jokaisella Euroopan alueella on omanlaisensa tarpeet, EU:n ilmasto- ja ympäristölainsäädännössä on otettava huomioon harvaan asuttujen alueiden erityisolosuhteet. Luonnon ennallistamiseen tai jäteveden puhdistukseen liittyvät toimenpiteet voidaan parhaiten määritellä yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa.
Euroopan alueiden komitean porukkaa kokousti huhtikuussa Kiirunassa Ruotsin EU-puheenjohtajuuskauden merkeissä. Kokouksen julkilausumassa korostetaan, että kunnat ja alueet pystyvät toteuttamaan vihreän siirtymän ja johtamaan sitä. Niille on annettava tarvittavat keinot ja resurssit, ja niitä on kuultava sekä jäsenvaltioissa että EU:n tasolla.
Yhteistyötä on jo tiivistetty pohjoisten naapurimaiden Arktisten kaupunginjohtajien verkoston avulla. Haasteet, mahdollisuudet ja ratkaisut löytyvät yhteistyöllä. Yhtään paikkaa ja ihmistä ei saa jättää oman onnensa nojaan, kun EU pyrkii kohti ilmastoneutraaliutta.
Kirjoittaja on Euroopan alueiden komitean jäsen ja Rovaniemen kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja.