Pi­ka-ai­tu­rit her­kis­te­li­vät MM-vi­ret­tään yat­zyl­la – Reetta Hurske ja Lotta Harala ovat val­mis­tau­tu­neet ki­soi­hin omin kuvioin

Lotta Harala ja Reetta Hurske ovat tiistai-iltana pika-aitojen alkuerissä.

Kuva: SUL

Pika-aiturit Reetta Hurske ja Lotta Harala olivat herkässä vireessä maanantaina, päivä ennen Budapestin MM-kisojen alkueriä. Molemmilla oli myös hymy herkässä ja tunnelma korkealla urheilijoiden mediatilaisuudessa.

Harala purskahti raikuvaan nauruun ajatuksesta, että hän olisi kysellyt kisaneuvoja kokeneemmalta Hurskeelta.

– En tiedä, repeäisikö Reetta, jos alkaisin kysellä "Reetta, mitä tuolla callingissa on?" Harala velmuili ja sai myös Hurskeen naureskelemaan ajatukselle.

Kaksikko ei muutenkaan liiku kovin tiiviisti yhdessä, vaikka he ovat Tampereen Pyrinnön urheilijoita 100 metrin aitajuoksussa.

– Ruokalassa on pyöritty yhdessä, Harala kertasi kaksikon ohjelmaa harjoituskentillä ja joukkueen hotellilla.

– Ja pelasitkos sinä yatzya? Olit!

Huippu-urheilijat ovat yleensä äärimmäisen kilpailuhenkisiä myös leikkimielisissä peleissä. Hurske kuitenkin tunnusti nauraen, ettei hän ollut noppapelissä terävimmillään.

– Mä olin se toiseksi viimeinen, Hurske tunnusti.

– Jätetään sanomatta, kuka oli se viimeinen, Harala ehdotti.

Hurskeella selkeä tavoite

Hurske on kilpaillut aikuisten arvokisoissa vuodesta 2016. Kokemuksia on kertynyt 2021 olympialaisista, kaksista MM-kisoista ja kolmista EM-kisoista. Kaksissa edellisissä MM-kisoissa Hurske pääsi välieriin, eikä hän aio tyytyä Budapestissä yhteen juoksuun.

– Olen tosi pettynyt, jos ei tule kahta juoksua, Hurske kertoi.

– Juoksu on kulkenut treeneissä hyvään malliin. Kunto on hyvä.

Hurske muistelee lämmöllä myös Lahden Kalevan kisojen voittojuoksua. Hän nappasi Suomen mestaruuden ajalla 12,85 lievässä vastatuulessa.

Budapestissä Hurske on laskeskellut, että välieräpaikka edellyttää alkuerissä 13 sekunnin alitusta. Juoksussaan hän keskittyy erityisesti lähtöön.

– Pitää olla hereillä, kun pyssy pamahtaa. Siinä ei voi antaa sadasosia pois, Hurske korosti.

– Sitten vain jalkaa liikkeelle.

Täysiä ja urku auki

Hurske juoksi kesäkuun alussa Jyväskylässä Suomen ennätyksen 12,70.

Harala ehti ensi kertaa 13 sekunnin alle Paavo Nurmen kisoissa ja viilasi ennätyksensä 12,85:een heinäkuun alussa Sveitsissä.

Harala oli Kalevan kisoissa toinen ajalla 12,94 ja voitti elokuun alkupuolella Hurskeen Tampereella myötätuulituloksella 12,88.

– Tampereen kilpailu jätti hyvän fiiliksen. Tuntuu, että varmuus on nyt löytynyt. Myös treenit ovat kulkeneet ehdottomasti paremmin kuin alkukesästä, Harala kertoi.

Monenlaisten vaikeuksien jälkeen radoille palannut Harala on kilpaillut urallaan nuorten arvokisoissa ja kolme kertaa EM-hallikisoissa. Hän on tuntenut Hursketta ohuemmasta kokemuksesta huolimatta olonsa mukavaksi Budapestissä.

– Minulla on kokemuksia kaikenlaisista muista tilanteista ja paineista. Ei ole sellainen olo, että olisin paniikin partaalla, Harala vakuutti.

– On ihan rauhallinen fiilis.

Myös Harala tavoittelee MM-kisoissa välieräpaikkaa.

– Kaikki on mahdollista, sillä aitajuoksukilpailut voivat olla dramaattisia. Paikka välieriin voi aueta, Harala laskeskeli.

Päällimmäiseksi tavoitteekseen Harala määritteli "onnistuneen juoksun". Itseään valmentavalla Haralalla oli juoksuun myös selkeä suunnitelma.

– Täysiä vaan, urku auki, Harala kaavaili alkueräjuoksuaan.