Valtiovarainministeri Riikka Purran taannoinen lausunto, jossa väitetään Lapin pienten lukioiden "kikkailevan" ulkomaalaisilla opiskelijoilla, on huonosti harkittu ja perustuu virheellisiin tietoihin. Todellisuudessa pienet lukiot tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia nuorille etnisestä taustasta ja alkuperästä riippumatta.
Ulkomaalaiset opiskelijat ovat voimavara, ja heidän panoksensa on merkittävä tulevaisuutemme kannalta. Hyöty on siis molemminpuolinen.
Suomi on vaarassa jakautua entistä selkeämmin menestyvään Länsi- ja Etelä-Suomeen sekä näivettyvään Itä- ja Pohjois-Suomeen. Geopoliittinen tilanne ja Ukrainan sota ovat lisäksi rajoittaneet liikkuvuutta itärajan yli. Tämä tekee itärajan kuntien elinvoimaisuuden tukemisesta entistä tärkeämpää.
Valtion ei tule lähteä toimillaan kiihdyttämään eriytymiskehitystä. Tämä olisi ristiriitaista myös siinä mielessä, että samaan aikaan valtio pyrkii löytämään itäisen ja pohjoisen ohjelmissa ratkaisuja rajaseudun kuntien kohtaamiin ongelmiin.
Koko maan asuttuna pitäminen on elintärkeää Suomen puolustuskyvyn ja -tahdon kannalta. Tämä vaatii konkreettisia toimia ja investointeja alueemme tulevaisuuteen. Valtion harjoittama politiikka ja päätökset eivät saa johtaa tilanteen heikkenemiseen. Nuorten koulutusmahdollisuudet ovat avainasemassa alueemme kehityksessä ja elinvoimaisuudessa.
Ulkomailta tulleet nuoret opiskelijat ovat motivoituneita ja lahjakkaita. Heidän tulee läpäistä vaativat suomenkieliset pääsykokeet, jotta heidät voidaan hyväksyä lukion opiskelijoiksi.
Savukosken pienessä lukioyksikössä sekä suomalaiset että ulkomaiset opiskelijat saavat taustasta riippumatta ensiluokkaista opetusta ja tukea opintiellään. Savukoskella lukiokoulutuksen saaneet nuoret ovat poikkeuksetta kaikki jatkaneet jatko-opintojaan Suomessa.
Pienten kuntien osalta lukioita ei voida tarkastella täysin peruskoulusta erillisinä yksikköinä. Vähäisillä oppilasmäärillä aineopetuksen henkilöstön tuntimäärät eivät välttämättä täyty aina tarkoituksenmukaisesti pelkän perusopetuksen kautta.
Lukio-opetuksen myötä saavutetaan synergiaetua puolin ja toisin, sillä yksiköt toimivat osin saman henkilöstön voimin. Lukion ylläpitämisellä on tältä osin myös erityisen suuri merkitys laadukkaan perusopetuksen järjestämiselle.
Pienentyvien ikäluokkien vuoksi hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus on uhattuna. Syntyvyyden nostaminen on tärkeää, mutta se ei riitä työvoimapulan ratkaisemiseksi. Tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa.
Lapin pienet lukiot eivät ole vain koulutuspaikkoja, vaan ne ovat myös linkkejä työelämään ja korkeakoulutukseen. Samalla koulutetaan tulevaisuuden yrittäjiä ja osaajia. Näin tuetaan työllisyyttä ja kasvua.
Jos ulkomaisten opiskelijoiden suhteellinen osuus koetaan liian suureksi, ei opiskelijoiden rajoittamista voida pitää kestävänä ratkaisuna. Sen sijaan voimavarat tulisi suunnata lukiotoiminnan kehittämiseen myös kotimaisten opiskelijoiden määrän lisäämiseksi. Suomessa on paljon peruskoulunsa päättäviä nuoria, jotka eivät motivoituneesta asenteestaan huolimatta mahdu kotipaikkakuntiensa täysiin lukioihin. Pieniä lukioita ei ole välttämätöntä pitää ongelmina, ne voivat olla myös ratkaisu.
Savukoski on sitoutunut tarjoamaan laadukasta ja monipuolista opetusta kaikille opiskelijoilleen, sekä kantasuomalaisille että maahanmuuttajille. Kunta pyytää valtiovaltaa huomioimaan työn merkityksen ja turvaamaan lukiokoulutuksen resurssit myös jatkossa.