Pie­la­ve­del­lä hau­da­taan Ruot­sis­ta pa­lau­tet­tu­ja kalloja – arkussa itä­lap­pi­lais­ta 500 vuotta vanhaa aih­ki­män­tyä

Kallot vei 1870-luvulla Karoliinisen instituutin professori Gustav Retzius retkikuntineen.

Kuvassa aihkimänty. Arkistokuva.
Kuvassa aihkimänty. Arkistokuva.
Kuva: Sari Sivonen

Pielavedellä haudataan tänään Ruotsista palautetut kahdeksan kalloa, Nilakan seurakunta tiedottaa. Kallot haudataan Pielaveden kirkon hautausmaalle. Samalla juhlitaan kotiinpaluun juhlaa.

Nyt haudattavat kallot vietiin Ruotsiin vuonna 1873. Ne keräsi ruotsalaisen Karoliinisen instituutin professori Gustav Retzius retkikuntineen muun muassa Pangansalosta, Sundholman saaresta.

Kallot haudataankin Pielaveden kirkon hautausmaalle paikkaan, josta on näköyhteys Pangansaloon päin.

– Hautaaminen toteutuu ekumeenisin menoin, koska aikanaan Pangansalon alueelle on voitu haudata myös ortodokseja, joten on luonnollista, että juhannuspäivän tilaisuus toteutetaan ekumeenisessa hengessä, kirkkoherra Arto Penninen sanoo tiedotteessa.

Kallot haudataan hirsirakentaja Jaakko Holman työstämässä arkussa, johon on käytetty Itä-Lapista peräisin olevaa 500 vuotta vanhaa aihkimäntyä.

Hautaustilaisuuden jälkeen Pielaveden kirkossa vietetään kotiinpaluun juhlaa, jossa kuullaan esitelmiä Pangansalosta, vanhoista hautausmenetelmistä sekä kallot keränneestä ruotsalaisprofessori Gustav Retziuksesta. Lisäksi luvassa on musiikkinumeroita.

Ilmoita asiavirheestä