Oppositiosta huudetaan, että ”näin ei voi jatkua”. Noin yleistävään kommenttiin on aika mahdotonta vastata. Mikä ei voi jatkua? Sekö, että on hoidettu koronakriisi niin, että selvisimme siitä suht kuivin jaloin? Vai se, että ollaan menossa Natoon ja puolustusmenot ovat kasvaneet sattuneista syistä huomattavasti?
Vai kenties sote-uudistus, joka vihdoin saatiin maaliin ja jonka tarpeellisuudesta kaikki ovat olleet yksimielisiä? Tai päätös oppivelvollisuuden jatkamisesta 18 ikävuoteen asti?
Mainitut Marinin hallituksen aikaansaannokset ovat sellaisia, joilla rakennetaan pohjaa paremmalle tulevaisuudelle. Panostamalla oikeisiin asioihin saadaan aikaan hyvinvointia, kestävämpää talouskasvua ja lopulta säästöjä. Eihän se tietenkään kuulosta yhtä raflaavalta kuin ”järki käteen!” ja ”näin ei voi jatkua!” On paljon tylsempää luetella loogisia keinoja, joilla saadaan ennaltaehkäistyä kalliita seuraamuksia.
Ja kuka jaksaa edes ajatella niin kauas? Halutaan leikkauksia heti ja paljon! Ei muisteta, mitä edelliset leikkauskurjistukset saivat aikaan. Jälkiä korjaillaan vieläkin. Se, että ihmiset ajetaan entistä ahtaammalle, tulee loppupeleissä yhteiskunnalle kalliiksi.
Kokoomuksen lempiaihe, ansiosidonnaisen porrastaminen on hyvä esimerkki huonosta esimerkistä. Jos vähääkään viitsii ottaa asioista selvää voi nähdä, että suurin osa työttömistä työllistyy aika nopeasti uudelleen. Porukka, joka työllistyy juuri sopivasti ennen päivärahan maksun päättymistä, on häviävän pieni osa kokonaisuudesta, noin 0,4 prosenttia. Tämäkö on se kannustinloukkuun jäänyt porukka, johon oppositio haluaa iskeä kiinni?
Ruoskan sijaan pitäisi keskittyä keinoihin, joilla työmarkkinoita muutetaan reilummaksi. Siihen, että palkalla tulisi toimeen ja työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa eli ei nollatuntisopimuksia tai osa-aikaisuuksia niille, jotka tarvitsevat kokopäiväisen työn. Fakta on, että suurin osa meistä duunareista haluaa tienata itse oman elintasonsa ja siihen täytyisi mahdollisimman monelle antaa mahdollisuus.
(sd.)