Perustuslakivaliokunta ei näe esteitä rajaturvallisuuslain jatkamiselle vuoden 2028 loppuun saakka. Valiokunnan mukaan lain jatko voidaan säätää poikkeuslakina.
Kaksi valiokunnan jäsentä – Krista Mikkonen (vihr.) ja Johannes Yrttiaho (vas.) – jätti valiokunnan tänään valmistuneeseen lausuntoon yhteisen eriävän mielipiteen. He perustelevat kantaansa muun muassa Suomen perustuslailla ja kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla.
Myös käännytyslakina tunnettu laki on tarkoitettu torjumaan välineellistettyä maahantuloa. Lain perusteella turvapaikanhakijoiden maahantuloa voidaan estää ja turvapaikkahakemusten vastaanottoa voidaan rajoittaa, jos Venäjä toisi turvapaikanhakijoita itärajalle painostaakseen Suomea.
Valiokunnan mukaan voimassaolon pidentämistä kahdella vuodella voidaan pitää välttämättömänä. Puheenjohtaja Heikki Vestmanin (kok.) mukaan Suomen turvallisuusympäristön uhka-arvio ei ole muuttunut.
– Laki on säädetty tilanteessa, jossa ei ole ollut muuta tehokasta keinoa torjua Suomen painostamista maahantulijoita hyväksikäyttämällä. Lain hyväksymisen jälkeen voimaan tullut uusi lainsäädäntö on tuonut lisää keinoja maahantulon hallintaan, mutta lainmuutoksilla ei ole mahdollista ennalta torjua välineellistettyä maahantuloa, valiokunnan lausunnossa todetaan.
Laki tuli voimaan heinäkuussa 2024, ja sen voimassaoloa on kerran jatkettu. Nykyisellään laki on nyt voimassa tämän vuoden loppuun.
Lain sisältöön ei ole tulossa muutoksia.
Laki jakanut erityisesti SDP:tä
Lakiesitys tarvitsee jälleen laajaa tukea oppositiosta, sillä poikkeuslain vieminen läpi kiireellisenä vaatii eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön.
Kysymys on jakanut erityisesti suurinta oppositiopuoluetta SDP:tä. Puolueen eduskuntaryhmä myönsi viimeksi kuudelle kansanedustajalle luvan äänestää käännytyslain jatkoa vastaan. Luvan saivat Matias Mäkynen, Johan Kvarnström, Nasima Razmyar, Krista Kiuru, Timo Harakka ja Elisa Gebhard. He äänestivät lakia vastaan myös vuonna 2024.
Näistä kuudesta Harakka on kertonut muuttaneensa kantaansa. Hän perustelee sitä sillä, että EU:n yhteistä ratkaisua ulkorajojen hybridiuhkien varalle ei ole tulossa riittävän nopeasti.
– Päätös rajalain jatkamisesta tehdään lähiviikkoina, joten sitä ylellisyyttä ei meillä ole, että odottaisimme EU-lainsäädännön valmistumista. Tästä syystä äänestän rajalain jatkon puolesta, Harakka kirjoitti viikko sitten Facebookissa.
Eduskuntaan syksyllä palannut Antti Rinne (sd.) kertoi syyskuun lopussa STT:lle suhtautuvansa erittäin kriittisesti rajaturvallisuuslain jatkoon. Hän vaatii asiasta keskustelua myös SDP:n ryhmän sisällä.
Lakia ei ole kertaakaan jouduttu ottamaan käyttöön.
