Tärkein ennalta ehkäisevän päihdetyön tavoite on minimoida lasten ja nuorten päihdekäyttö. Siksi peruskouluihin tarvitaan lisää ehkäisevää päihdetyötä. Päihteet – alkoholi, nikotiinituotteet ja huumausaineet – eivät ole kenellekään välttämättömyyshyödykkeitä.
Päihdekäytön vaarat terveydelle, turvallisuudelle, taloudelle ja ihmisten väliselle kanssakäymiselle ovat tuttuja jokaisessa suomalaisessa kodissa ja koulussa. Hyvä tavoite peruskoulujen ennalta ehkäisevälle päihdetyölle on lykätä lasten ja nuorten ensimmäinen päihdekokeilu mahdollisimman myöhäiselle iälle. Yhtä hyvä tavoite on perustaa kouluihin raittiita luokkia, joita päihde- ja raittiusjärjestöt tukevat.
Yksi konkreettinen keino vähentää nuorten päihdekäyttöä, päihderiippuvuuksien syntyä ja mielenterveyden häiriöitä on lisätä peruskoulujen opetusohjelmiin yksi viikkotunti hyvin suunniteltua ja säännöllisesti toteutettua päihdevalistusta. Tuntien pitäjiksi sopivia ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, jotka kertovat koululaisille faktoja päihteiden haitoista ihmismieleen ja ihmiskehoon.
Tärkeää on saada kouluihin puhujiksi myös nuoruudessaan päihderiippuvuuteen sairastuneet ja myöhemmin raitistuneet kokemusasiantuntijat. Parhaassa tapauksessa sote-ammattilaisten kertomat faktat päihteiden terveyshaitoista ja kokemusasiantuntijoiden omakohtaiset tarinat nuoruusiän haitallisesta päihdekäytöstä, päihderiippuvuuden synnystä ja raitistumisesta vaikuttavat kuulijan ajatuksiin ja asenteisiin positiivisesti, ja nuori saa hyvät tienviitat tulevalle päihteettömälle elämänpolulle.
Suosittelen peruskouluihin päihderiippuvuuksista raitistuneiden koulutettujen kokemusasiantuntijoiden ylläpitämiä asiakasvastaanottoja, jonne opiskelijat voivat mennä juttelemaan luottamuksellisesti matalalla kynnyksellä.
Nuoria ei pidä jättää päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa yksin. Heidän on usein helpompi avautua tilanteestaan samoja kokeneelle kokemusasiantuntijalle kuin sote-ammattilaiselle.