"Tästä on maalaisjärki kaukana", pohjoiskainuulaisessa Hossa-Irnin paliskunnassa poroelinkeinoa harjoittava Leo Juntunen sanoo (LK 28.4.) ja on oikeassa. Maalais- tai muukaan järki on etäällä systeemistä, missä poronomistaja kasvattaa poroja petojen ruoaksi valtion tuella.
Juntunen on tullut tunnetuksi koko poronhoitoalueen suurimpana petokorvausten saajana. Hän saa käytännössä kaikki porotulonsa valtiollisesta petokorvauskassasta. Niillä rahoilla suomussalmelainen maksaa elinkeinonsa kulut ja palkat sekä ostaa uusia poroja petojen tappamien tilalle. Sudet, ahmat, ilvekset ja karhut veivät Juntusen tokasta 2016–21 yhteensä noin 500 poroa, joista valtio maksoi korvauksia 830 000 euroa.
Viimeksi kuluneelta kymmeneltä vuodelta yhden miehen saama korvaussumma on reilusti yli miljoona euroa. Samalta ajalta teurastuloja on kertynyt vain muutamia tuhansia euroja.
Hossa-Irnin petokanta on yksi poronhoitoalueen tiheimmistä, mikä näkyy tuoreimmassakin (2021) korvaustilastossa. Kolmentoista eniten korvauksia saaneen porollisen joukossa on seitsemän hossairniläistä ja yhdeksän sikäläistä poronomistajaa sai vähintään 35 000 euron korvauksen. Suurpedot ovat syöneet vuosittain keskimäärin neljänneksen paliskunnan noin 2 000 porosta.
Voisi kuvitella, että moinen verilöyly olisi saanut poronomistajat suojaamaan poronsa pedoilta. Juntunen kyllä ruokkii porojaan talvella, muttei tarhaa niitä, koska "tarhaus kuuluu kotieläimille, ei poroille".
Hossa-Irni on ääritapaus, muttei ainoa paliskunta, missä harjoitetaan porotalouden sijasta petovahinkotaloutta. Kyseisiä talouksia löytyy eri puolilta laajaa poronhoitoaluetta, Lapissa eniten Enontekiön ja itärajan suunnalta. Samat palkiset ja porolliset ovat vuodesta toiseen korvauslistojen kärjessä.
Tässä yhteydessä on hyvä mainita, että ylivoimainen enemmistö porollisista harjoittaa edelleen perinteistä porotaloutta, missä pääosa tuloista tulee teuraista ja tuista. Petovahinkoja toki tapahtuu yhtä vaille kaikissa paliskunnissa, mutta useimmissa petojen kanssa tullaan kohtuudella toimeen.
Järjestelmässä on silti ilmiselvästi vikaa, jos porojen kuskaaminen petojen ruoaksi on joillakin alueilla perinteistä poronhoitoa kannattavampaa työtä. Järjestelmävikojen korjaamisesta eivät ole vastuussa poronomistajat, vaan lainlaatijat eli eduskuntaan valitut kansanedustajat.
Jos sekä perinteinen poroelinkeino että pedot halutaan pitää jatkossakin hengissä, nykyjärjestelmälle ei liene sinänsä vaihtoehtoa – valtion on jatkettava sekä korvausten maksamista että petokannan säätelyä. Oleellista on tehdä korvaus- ja tappolupajärjestelmästä entistä tehokkaampi ja läpinäkyvämpi, mikä edellyttää paitsi avoimuuden myös valvontaresurssien lisäämistä.
P.S.
Petteri Orpo (kok.) aloittaa hallitusneuvottelut vapun jälkeen perussuomalaisten, rkp:n ja kristillisdemokraattien kanssa. Mahdollinen porvarihallitus on herättänyt vasemmistossa suuria tunteita. Vappupuheiden ydinsanoma tulee olemaan "köyhän kylmä kyyti", jota sdp, vasemmistoliitto ja vihreät ennakoivat "sinimustan" hallitusohjelman pääsanomaksi, vaikkei kyseistä ohjelmaa, eikä porvarihallitustakaan ole vielä olemassa. Demokratian nimeen vannovalla vasemmistolla näyttäisi olevan suuria vaikeuksia hyväksyä kansan enemmistön tahto.