Per­he­kes­kus auttaa kai­kis­sa perheen asiois­sa – ”On hyvä, kun voi aina tulla tänne”

Perhekeskusten kehittämistyö on Torniossa jo pitkällä. Alueella on toiminut kohtaamispaikka Perheiden talo jo vuodesta 2014.

– Kaikki lähti liikkeelle siitä, kun huomattiin, että koronan myötä on yhteistyö eri toimijoiden kesken kadonnut. Paljon väki on muuttunut ja kukkaan ei ennää toisiansa tunne. Lähdettiin sitten kehittämään yhteistä tapaamista, sosiaalityöntekijä Eija Miettunen Tornion sosiaalitoimiston perhesosiaalityöstä kertoo.

Perhekeskustoiminta alkoi perhekeskustyöpajoista, eli alueen perheiden kanssa toimivien tapaamisista keväällä 2022. Perheiden talo oli luonnollinen fyysinen kohtaamispaikka perhekeskukselle, ja aktiivisimpia perhekeskustoimijoita ovatkin jo Perheiden talolla toimivat järjestöt. Lisäksi toiminnassa on mukana sosiaali- ja terveydenhuolto sekä sivistystoimi.

– Alle kouluikäisiä koskevissa työpajoissa on ollut mukana työntekijöitä neuvolasta, sosiaalitoimesta, varhaiskasvatuksesta, seurakunnasta, järjestöistä sekä lasten ja nuorten psykiatrialta. Koulu ja nuorisotoimi ovat tulossa mukaan. Siellä tulee ihmiset tutuksi ja tiedetään, mitä toiset tekkee työssään. Kukaan ei pysty yksin ongelmia ratkaisemaan, vaan tehhään yhdessä, Tornion perhekeskuskoordinaattori Heidi Juuso tiivistää.

Lapsille kavereita, vanhemmille henkireikä

”Erkki (keskellä lattialla) ja Eini (Ville-isän sylissä) näkkee päiväkerhoissa kavereita. Anja (edessä lattialla) ja Aksel (Jenni-äidin sylissä) tottuu perhekerhossa siihen, että on lapsia ja vähän erilaisia virikkeitä. Ville tekkee kotona etätöitä, niin on hyvä, kun voi aina tulla tänne. Ja itsekin näen ihmisiä täällä”, äiti ja perhekeskuksen kehittäjävanhempi Jenni Pulli kertoo. Kuvassa vasemmalla sohvalla Eija Miettunen, Merja Frantti ja Heidi Juuso sekä oikealla Mervi Huttunen.

Tornion Perheiden talolla lastenkerhoja ohjaavat kaupungin varhaiskasvatuksen opettaja ja seurakunnan lastenohjaaja. Perheiden talon kerhot ovatkin keskeinen osa monen torniolaisen lapsiperheen arkea.

– Lapset käyvät kerhoissa säännöllisesti ja vaihtelevalla porukalla käydään perhekerhoissa”, kertoo Perheiden talolla käyvän perheen isä, Ville Pulli. Perheen neljälle lapselle Perheiden talosta ja sen aikuisista on tullut tuttuja ja turvallisia. Monen perheen tilanne on samankaltainen, kertoo Perheiden talolla työskentelevä varhaiskasvatuksen opettaja Mervi Huttunen:

– Aina välillä kuulee, että tämä on henkireikä monelle. Kun on samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, voi vaihtaa ajatuksia ja saa vertaistukea. Meillä on lasten omia lastenkerhoja, joissa voi olla ilman vanhempaa, ja lisäksi on avoimet perhekerhot. Jotkut perheet voi käydä vaikka viisi kertaa viikossa.

– Tai seitsemän! Tai kymmenen! huikkaa Erkki, Pullin perheen esikoinen, ja jatkaa leikkiä.

4H:n Kädentaitajat-kerhon ohjaaja Saara Oja ja kerholainen Emmi Pajamäki viihtyvät Perheiden talolla. Tiloissa järjestää toimintaa noin kymmenen eri yhdistystä. ”Tilat ovat käytössä aamusta iltaan, ympäri vuoden”, Tornion Perheiden talon toiminnanjohtaja Merja Frantti kertoo.

Pyydä apua perhesosiaalityöstä

Perhesosiaalityö on osa perhekeskusverkostoa. Perhesosiaalityö on vielä melko uusi palvelu Torniossa, joten toimintaa tehdään tutuksi niin ammattilaisille kuin asiakkaillekin.

– Perhesosiaalityö on matalan kynnyksen tukea perheille. Kuka vaan voi olla yhteydessä, kun itsellä tai jollain muulla herää huoli perheen tilanteesta, Miettunen selittää. Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi Pyydä apua -palvelun kautta. Pyydä apua on digitaalinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu Lapin alueella Virtu.fi:ssä, joka on otettu Torniossa käyttöön lokakuussa. Yhteydenoton ei tarvitse olla lapsiin liittyvä, koska esimerkiksi taloudellisetkin ongelmat vaikuttavat perhe-elämään.

– Suositellaankin, että otetaan yhteyttä silloin, kun ongelma pieni. On helpompi löytää ratkaisu ennen kuin se kasvaa isoksi, Miettunen perustelee. Perhekeskuksen ammattilaiset voivat auttaa perhettä toistensa ammattitaitoa hyödyntäen.

– Kun asiakas ottaa asian puheeksi, ei lähtäs luukuttammaan asiakasta, vaan ammattilainen ottaa vastuun, että asia lähtee etenemmään, Juuso kuvaa.

– Se on yksi tämän työn tarkoitus, että kukaan ei jää yksin, Huttunen tiivistää.