Hyvinvointialueiden sote-palvelut kärsivät pahenevasta resurssi- ja henkilöstöpulasta, johon on löydettävä korjauksia pian tai muuten vaarana on sote-palvelujen romahdus. Ongelma ei ole niinkään se, ettei kouluteta riittävästi sote-työvoimaa, vaan se, että henkilöstö uupuu ja vaihtaa alaa.
Juurisyytä ei kyetä korjaamaan palkankorotuksilla tai vierastyövoimalla, jos samaan aikaan valtava määrä alalle koulutettuja ei jaksa olla alan töissä. Raskas kolmivuorotyö kuluttaa sote-ammattilaiset loppuun ennen aikojaan. Edotamme yhdeksi korjaustoimeksi sote-henkilöstön ja -opiskelijoiden perehdyttämiskäytäntöjen kehittämistä.
Uusien työntekijöiden, sijaisten ja opiskelijoiden perehdytykseen pitäisi varata paljon enemmän aikaa ja resursseja. Parhaimmillaan perehdytys kasvattaa niin ohjaavien kuin ohjattavien työntekijöiden osaamista luoden positiivista työilmapiiriä koko työyhteisöön. Ohjaustyössä voisi hyödyntää osatyökykyisiä sote-alan työntekijöitä, joiden fyysinen toimintakyky on heikentynyt.
Erityisen tärkeää on opiskelijoiden perehdytys ja ohjaus, millä on iso merkitys sote-alan veto- ja pitovoimaan. Jos opiskelija saa asiantuntevaa ja perusteellista ohjausta, kokee hän harjoittelupaikan ja koko sote-alan mieluisaksi. Jos kenelläkään ei ole aikaa ohjata opiskelijaa, muuttuu innostus suureksi pettymykseksi heti uran alkuvaiheessa.
Perehdytys ei voi olla sote-työntekijöiden ja -opiskelijoiden suomen kielen opetusta. Potilasturvallisuudenkin kannalta vaatimuksena on, että alalle kouluttautuvilla maahanmuuttajilla on sujuva kielitaito toimia muun muassa vanhusten kanssa. Viime kädessä oppilaitoksen ja työnantajan on varmistettava kielitaidon riittävyys. Yhteinen kieli mahdollistaa perehdytyksen työtehtäviin niiden vaatimalla asiantuntijuudella.
Ehdotamme resurssipulan korjaamiseksi myös sitä, että palveluketjuissa kiinnitetään erityistä huomiota eri ammattiryhmien väliseen työn- ja tehtävänjakoon, toimiviin tukiprosesseihin ja riittävään resurssointiin. Sairaanhoidon yksiköissä osastonsihteerien, välinehuoltajien, laitoshuoltajien ja hoitologistikkojen työllä on valtava merkitys hoito- ja hoivatyön sekä lääkärin työn sujumiseen ja resurssien käyttöön. Myös sosiaalihuollon palveluketjuissa eri ammattiryhmien ja tehtäväkokonaisuuksien sujuvuuteen on kiinnitettävä huomiota.
Kaikkien henkilöstöryhmien pitäisi päästä tekemään koulutustaan, osaamistaan ja työkykyään vastaavaa työtä.
Ulla Lahti
projektityöntekijä
Ilse-Marie Österman
palveluohjaaja, Ammattiliitto Jytyn sote-ammattialaryhmä