Pelkosenniemen valtuusto kokoontui (3.5.) hyväksyen yksimielisesti kaikki asiat, kuten monessa kokouksessa aiemminkin. Asioista ei palauteta valmisteluun tai pyydetä lisäselvityksiä. Valtuutetut ovat ilmeisen tyytyväisiä kunnanjohtajan ja hallituksen valmisteluun, joten johtajan erottamisaikeet näyttävät lähinnä teatterilta.
Sen sijaan, että media kertoisi kuntalaisia merkittävästi koskevista päätöksistä, viedään huomio poissaoleviin valtuutettuihin, joiden läsnäololla ei olisi ollut merkitystä lopputulokseen. He ovat saaneet osakseen roppakaupalla epäkohteliasta käytöstä.
Heitä ei hyväksytty hallitukseen, eikä rakennuslautakuntaan ja he ovat olleet kuultavina tai syytettyinä rikoksesta. Kokouksiin osallistuminen on tehty vaikeaksi. Yksittäinen valtuutettu saa osallistua etänä, mutta Kallio (kesk.) ei. Tätä taustaa vasten ihmettelen, miksi kolmea valtuutettua kaivataan kokoukseen. Pitäisikö heidät saada sotkettua kunnanjohtajan epämääräiseen erottamisyritykseen?
Pelkosenniemi-jutussa (LK 30.4.) valmistelun puutteellisuudesta ja mittavista kuntataloutta pitkään rasittavista investointipäätöksistä ei juuri puhuttu. Uuden koulun velkataakka mainitaan, muttei sitä, että nykyvaltuusto on tehnyt investointipäätöksiä yli 5 miljoonalla vaillinaisin vaihtoehtojen tarkasteluin. Kunnantalon remontti maksaa yksistään yli miljoona euroa.
Suurin ongelma on ollut piittaamattomuus esteellisyyksistä. Hallituksen puheenjohtajan aktiivinen osallistuminen Kanervikkokadun kehittämiseen on kyseenalaista, koska hänen lähipiiri omistaa tontteja alueelta. Silti hän esitti 2023 talousarvioon 300 000 euroa teiden rakentamiseen ja on ollut päättämässä päiväkodin rakentamisesta alueelle. Hyvinvointijohtajan valinta kumoutui hallinto-oikeudessa hänen puolison osallistuessa asian valmisteluun.
Esimerkkejä on lukuisia ja on ymmärrettävää, ettei päättäjien pieni piiri ei katso hyvällä heitä, jotka epäkohtiin puuttuvat.
Pääosa valtionosuuksista ja kiinteistöveroista tulee matkailualueen ulkopuolelta, joten myös asukkaiden palveluihin pitäisi riittää rahaa. Kun kritisoi miljoonien sijoittamista Pyhälle ja tuo esille kirkonkylän ränsistymisen, palveluiden heikkenemisen ja kasvavan korjausvelan sekä ikäihmisille soveltuvien asuntojen puutteen, vedetään keskusteluun alueiden vastakkainasettelu. Tämä on helppo tapa leimata kritisoija kateelliseksi riitelijäksi sen sijaan, että keskityttäisiin itse asiaan.
Huomion siirtäminen päätöksistä valittaneisiin, poissaoleviin tai palautetta antaviin on vastuun pakoilua, johon ei toivoisi maakuntalehden lähtevän mukaan.