Kolumni: Kuusi mil­joo­naa mur­hat­tua vel­voit­taa si­nut­kin kat­so­maan pa­huut­ta silmiin

Pian kylmenee: Lapissa voi olla pa­rin­kym­me­nen­kin asteen yö­pak­ka­sia

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Pe­las­te­taan edes Kemin ui­ma­hal­li!

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kemin kiinteistönpito - siis kunnan viranomaiset - hakee uimahallin asemakaavamuutosta, jotta uimahalli voidaan purkaa. Asian ”osallisilla” oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti 2.3.–3.4. Haluan itse kertoa julkisesti oman mielipiteeni ja havaintoni, jotka olen tehnyt puhuessani kaupunkilaisten kanssa uimahallin purkamisesta.

Surullisinta purkamisessa Kemin kannalta ei ole se, että nyt tuhotaan kaupungin arkkitehtuuriltaan merkittävä rakennus vaan se, kuinka samalla puretaan myös suomalaisen hyvinvointivaltion symboli ja tehdään tyhjäksi kaupungin menneisyys.

Uimahalli valmistui 1967, aikana jona työläisten asema politiikassa oli tärkeää. Rakennettiin suurella rahalla kaikelle kansalle vapaa-ajan moderni temppeli, uimahalli. Palkattiin maan parhaimpiin kuuluva arkkitehti Aarne Ervi ja saatiin mitä tilattiin: upea, valossa kylpevä uimahalli jonka valtava ikkunaseinä liittää hallin merenrantaan joka vuodenaikaan. Itse halli on ilmava ja kevyt, sillä kaikki tekniikka on piilossa seinien ja korkean katon alla. Oli uskoa ja luottoa tulevaisuuteen. Haluttiin tarjota kemiläisille niin fyysinen kuin esteettinenkin nautinto ja elämys.

Kirjoittaja epäilee, että enää Kemistä ei löydy kulttuuritahtoa eikä -ymmärrystä säilyttää modernin arkkitehtuurin merkkipaalua.
Kirjoittaja epäilee, että enää Kemistä ei löydy kulttuuritahtoa eikä -ymmärrystä säilyttää modernin arkkitehtuurin merkkipaalua.
Kuva: Nina Susi

Enää Kemistä ei löydy kulttuuritahtoa eikä -ymmärrystä säilyttää modernin arkkitehtuurin merkkipaalua. Tilanne oli sama Espoossa, jossa on myös Ervin suunnittelema uimahalli, mutta siellä kulttuuriarvot voittivat, koska Ervi on suunnitellut sentään koko Tapiolan puutarhakaupunginosan. Mielestäni Kemin uimahalli on jopa kauniimpi kokonaisuus kuin Espoon vastaava; Espoon halli on valmistunut kaksi vuotta aiemmin (1965), joten Ervin muotokieli on hioutunut huippuunsa Kemissä. Vertailun vuoksi Ervin rakennusten purkaminen merkitsisi Helsingissä Alvar Aallon suunnitteleman Finlandia-talon purkamista. Rovaniemellä ei ole kehdattu purkaa Alvar Aallon suunnittelutoimiston (1988!) virastotaloa, vaikka se on käyttökiellossa. Kemin uimahalli on sen sijaan täysin kunnossa oleva rakennus, jossa homealtistuneena en saa oireita. On myös käsittämätöntä, että aikana jolloin kierrätys ja korjaaminen ovat ekotekoja, kiinteistönpito on valmis purkamaan terveen ja ennen kaikkea toimivan rakennuksen.

Demari- ja vasemmistovetoinen Kemin valtuusto on hylkäämässä vanhan kunniakkaan menneisyytensä vasemmistolaisena kulttuurikaupunkina. Kaupunginteatteri on lakkautettu, kirjastossa ei ole henkilökuntaa, nyt puretaan uimahalli. Mitä seuraavaksi?

Vanhat vasemmistolaiset päättäjät kääntyvät haudoissaan. Olenkin sitä mieltä, että ne demarit ja vasemmistolaiset, jotka valtuustossa äänestävät uimahallin purkamisen puolesta, voivat loikata perussuomalaisiin. Heille arkkitehtuurin arvostus lienee elitismiä.

Purkamista ei pidä käsitellä vain rakennusteknisenä kysymyksenä. On kyse myös siitä, mitä Kemi on ollut ja haluaa olla jatkossa. Ei kaupunki ole pelkkä talojen asemakaava. Tutut talot, jopa puut, nostavat muistoja ja tunteita kaupunkilaisissa vuosikymmenten takaa. Pysyvä arkkitehtuuri ja ympäristön kauneus hoitaa kaikkia, niitäkin jotka eivät ”näe” sitä. Kulttuurihistoriaa ei synny ilman tekoja. 1970-luvulla purettiin surutta vanhoja puutaloja. Ei nähty ”vanhoissa rotiskoissa” mitään säilyttämisen arvoista. Ervin uimahallin purkaminen nyt olisi vastaava, valtava virhe!

Kolmas ja järkyttävin havainto uimahallin purkamisessa löytyy ihmisten suhtautumisessa: ”ne” ovat päättäneet purkaa, niin se puretaan. Tavalliset kemiläiset eivät usko lainkaan omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa. Ollaan passiivisia ja kyynisiä, molemmat uhkaavat tunnetusti mielenterveyttä. Kaupungissa on jouduttu taistelemaan liian monta kertaa kulttuurin puolesta, ja ihmiset ovat turhautuneita ja väsyneitä. Oma johtopäätökseni on se, että Kemin virkamiesjohto ei haluakaan ymmärtää kulttuuriarvojen merkitystä (edes matkailun kannalta) ja että valtuusto on menettänyt valtansa ihmisten silmissä. Sattumoisin kulttuurin vastaiset toimet tuntuvat eniten aikuisten naisten elämässä...

Laulajatar Yona, joka vieraili Kemin jousikvartetin vieraana, omisti upeassa konsertissaan kappaleensa ”Lintu” Kemille. Siinä tiivistyy kemiläinen nykyinen kulttuuripolitiikka osuvasti:

”Kun täällä kukaan ei nää
Ei nää eikä kuule
Jos päästä vois pois
Jos lentää vois.”

Nyt maailmalla rakennetaan rahalla wau-arkkitehtuuria, mutta Kemillä ole siihen koskaan varaa. Niin että eikö olisi hyvä säilyttää moderni-wau ja nähdä sen arvo tulevaisuuden valossa? 50 vuoden päästä täällä ei ole enää lunta kuin satunnaisesti mutta voisi olla edelleen ihana Ervin uimahalli rannan paraatipaikalla. Jos ajat paranevat, hallin edessä olisi vielä maauimala kesät talvet, kuten kuulemma Ervin alkuperäiseen suunnitelmaan on kuulunut.

Olen itse tavallinen uimari ja erittäin tyytyväinen Kemin uimahalliin. Myös kompakti lisäosa on onnistunut, ja sieltä löytyy Suomen paras sisällä sijaitseva vesiliukumäki. Vien aina vieraani uimahalliin talviaikaan, jolloin hallissa tai kahviossa voi ihailla auringonlaskua, ja he hämmästyvät joka kerta, kuinka kaunis halli meillä on. Ollaan siitä ylpeitä ja säilytetään se!

Tarja AnttilaKeminmaa/Helsinki