Vaalikone: Katso Lapin Kansan vaa­li­ko­nees­ta, kuka eh­dok­kais­ta on lä­him­pä­nä aja­tus­maail­maa­si

Podcast: Mistä tulee Lapin suurin puolue? Kuun­te­le myös, mikä pu­hut­taa ra­ja­kun­nis­sa vaalien alla

Kolumni: Yksi on juh­lis­ta poissa, kun Suomen toi­sek­si suurin kan­sal­lis­puis­to täyttää ta­sa­vuo­sia

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Lapin Kansa 2 kk 59,90 euroa

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Peit­tei­nen met­sän­hoi­to – uusi me­ne­tel­mä­kö?

Metsän jatkuvan kasvatuksen hakkuut yleistyvät. Samalla metsänhoidon käsitteet muuttuvat yhä sekavammiksi. Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus (Luke) ovat ottaneet käyttöön nimikkeen peitteinen metsänkasvatus.

Luken mukaan se on jatkuvan kasvatuksen synonyymi ja yleisnimi menetelmille, joissa osa puustosta jätetään hakkaamatta. Niitä ovat männyn siemen- ja suojuspuuhakkuu, eri-ikäismetsän poimintahakkuu sekä pienaukkohakkuu, jossa aukon koko on enintään 0,3 hehtaaria. Pienaukkoja tehdään pienin välein. Siemenpuuston tiheys on 30–150 puuta hehtaarilla.

Näissä vaihtoehdoissa metsä säilyy metsänä vain poimintahakkuussa, joka on jatkuvan kasvatuksen erikoismuoto. Siemen- ja suojuspuuhakkuut sekä avoalan uudistaminen reunametsän siemennyksellä ovat perinteisiä luontaisen uudistamisen menetelmiä. Hakkuualue on pintakasvillisuuden peittämä ennen taimikon syntyä.

Luken luettelosta puuttuu keskeisin jatkuvan kasvatuksen käsittely eli yläharvennus.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.