Euroopan patoturvallisuuspäivää vietettiin 29. toukokuuta. Padot ovat tärkeitä yhteiskuntamme infrastruktuurin rakenteita, jotka jäävät huomiotta, kun ne toimivat suunnitellusti.
Merkittävä osa Suomen padoista on rakennettu 2. maailmansodan jälkeen. Maahamme rakennettiin tuolloin vesivoimaa Venäjälle menetettyjen vesivoimalaitosten tilalle ja yhteiskuntamme kasvavaan energiantarpeeseen.
Patoja rakennetaan nykyään huomattavasti aiempaa vähemmän, ja myös osaajien kouluttaminen on vähentynyt. Padotkin ikääntyvät, joten patoturvallisuuden ylläpitäminen vaatii osaamista ja jatkuvaa työtä.
Kainuun ely-keskus valvoo patoturvallisuutta Suomessa, ja patojen omistajat vastaavat patojensa turvallisuudesta. Suomessa on 450 luokiteltua patoa, joista 120 on jäte- ja kaivospatoja.
Padon murtuminen on äärimmäisen epätodennäköistä, mutta niistä on nähty surullisiakin esimerkkejä maailmalta. Murtuma on voinut tapahtua luonnonvoimien tai ihmisten toiminnan seurauksena. Venäjän hyökkäyssodan myötä tiedämme, että patoaltaita voidaan käyttää aseena tuhon ja sekasorron kylvämiseen.
Useimmat padot palvelevat suoraan tai välillisesti yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta merkittäviä toimintoja. Muuttunut turvallisuusympäristö on tuonut uusia uhkakuvia myös patoturvallisuudesta huolehtimiseen. Teknologian kehittyminen tukee patoturvallisuutta, mutta lisää myös potentiaalia tietoturvariskille.
Suomessa viranomaiset ja patojen omistajat ovat varautuneet myös kyberuhkiin. Esimerkiksi puolustusvoimat ja Kemijoki Oy ovat harjoitelleet yhdessä kyberuhkien torjumista.
Suurpadot ry on padon omistajien, viranomaisten, suunnittelijoiden, rakentajien sekä tutkimus-, kehittämis- ja opetustehtävissä toimivien yhteistyöfoorumi. Toiminnassa on mukana toistasataa henkilöä. Suurpadot ry on jäsenenä ICOLD.n (International Commission on Large Dams) kansainvälisessä patoyhteistyössä Suomen edustajana.