Kuolema koskettaa kaikkia. Sitä voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta, eikä siihen liittyvissä kysymyksissä voida tukeutua vain esimerkiksi lääkäreiden mielipiteeseen, vaan laaja-alainen, syvällinen yhteiskunnallinen keskustelu esimerkiksi eutanasiasta on tarpeellista.
Myös kansalaismielipiteen tarkka kuuntelu pitäisi olla merkittävässä roolissa päätettäessä eutanasian laillistamisesta. Selkeä enemmistö suomalaisista kannattaa sen laillistamista.
Vaikka kuolemaa pidetään ei toivottavana tapahtumana, joissakin tilanteissa kuolema voidaan nähdä elämää parempana vaihtoehtona. Kun elämä on käynyt sietämättömäksi sairauden vuoksi, kuolema voi armahtaa ihmisen kärsimyksistä.
Kysymys kuoleman tahtomisesta liittyy olennaisesti elämän tarkoituksen kysymyksiin ja myös ihmisen itsemääräämisoikeuteen. Olisi tärkeää, että oma tahto elämän viimeisillä hetkillä voisi toteutua mahdollisimman pitkälle kuoleman ja elämän kysymyksissä.
Jotta sairauksiin liittyvien kärsimysten vähentämistä voitaisiin toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla, olisi perusteltua sovittaa eutanasia ja palliatiivinen hoito yhteen – molemmillahan on sama tavoite eli kärsimysten vähentäminen. Tarvitaan molempien keinojen tarpeenmukaista käyttöä ja kehittämistä.
Keskusteluissa eutanasiasta nousee usein esiin mahdolliset kaltevan pinnan ilmiöt. Laillistamisessa nähdään riskinä eutanasian käytön laajentuminen tilanteisiin, joihin sitä ei ole tarkoitettu. Tämän ongelman suhteen asiaan liittyvällä lainsäädännöllä on tärkeä rooli. Se on mahdollista tehdä niin tarkaksi, että eutanasian laillistamisen kanssa voidaan edetä asianmukaisesti.
Kansalaisaloite eutanasian laillistamisesta keräsi tarvittavat 50 000 nimeä ja etenee eduskunnan käsittelyyn. Miksi kuolemasta ei tehtäisi parempaa, jos se on mahdollista? Eutanasian laillistaminen olisi selkeä askel kohti parempaa asiakaslähtöisyyttä.