Joulukalenteri: Mitä löytyy Lapin Kansan jou­lu­ka­len­te­ris­ta? Avaa 5. päivän luukku tästä

Kuvatarina: Lapset har­ras­ta­vat enemmän lii­kun­taa kuin ai­kui­set – ky­syim­me heiltä, mitä neuvoja ai­kui­sil­le olisi

Pa­pe­ri­set osa­ke­kir­jat jäävät his­to­riaan – Vasta kah­dek­san pro­sent­tia siir­to­vel­vol­li­sis­ta ta­lo­yh­tiöis­tä on hoi­ta­nut itsensä säh­köi­seen re­kis­te­riin

Sähköisen huoneistotietojärjestelmän on määrä palvella entistä paremmin asuntokauppaa ja luotonantajia.

Kaikkien asunto-osakeyhtiöiden pitää siirtää osakeluettelonsa Maanmittauslaitoksen hallinnoimaan sähköiseen huoneistotietojärjestelmään vuoden 2023 loppuun mennessä. Mitään kiirettä Suomen taloyhtiöissä ei ole pidetty, sillä noin 90 000 siirtovelvollisesta vain noin kahdeksan prosenttia on hoitanut asian.

Maanmittauslaitoksen johtajan Janne Murtoniemen mukaan ammattimaisesti taloyhtiöiden asioita hoitavat isännöintiyhtiöt ovat olleet asialla nopeimmin. Tuhansien joukossa toinen ääripää ovat pienet paritaloyhtiöt ja asuntoyhtiömuotoiset omakotitalot, joiden on myös hoidettava siirto.

Taloyhtiöiden on ensin tehtävä omat siirtonsa. Vasta sitten kukin yksittäinen osakas pääsee siirtämään perinteikkäät osakekirjansa sähköiseen rekisteriin. Helsinkiläisen As. Oy Sompasaaren Sumpin taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Susanne Vatanen kertoi vuonna 2020 modernista talosta, jonka omistavat ja rakennuttivat sen asukkaat ryhmärakentamismenetelmällä. Saunatiloista on näkymä Korkeasaareen.
Taloyhtiöiden on ensin tehtävä omat siirtonsa. Vasta sitten kukin yksittäinen osakas pääsee siirtämään perinteikkäät osakekirjansa sähköiseen rekisteriin. Helsinkiläisen As. Oy Sompasaaren Sumpin taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Susanne Vatanen kertoi vuonna 2020 modernista talosta, jonka omistavat ja rakennuttivat sen asukkaat ryhmärakentamismenetelmällä. Saunatiloista on näkymä Korkeasaareen.
Kuva: Lännen Media

Osakeluettelon sähköiseen rekisteriin siirtämisellä alkaa olla kiire, mutta määräajan venyttämistä pyrittiin välttämään.

– Käsitykseni on se, että valtaosaltaan siirto onnistuu taloyhtiöiltä ensi vuoden aikana. Osakeluetteloille haluttiin napakka siirtymäaika. Oli määräaika mikä hyvänsä, käytännössä asian hoitaminen lykkääntyy aina eteenpäin sinne loppupuolelle, Murtoniemi perustelee.

Keskimääräistä ripeämmin siirtoasiaa on hoidettu Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa, Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Lapissa ja Uudellamaalla. Peränpitäjiä ovat Keski-Pohjanmaa ja Savo.

Osakeluettelon siirtämisen jälkeen jokaisen asunto-osakkeen omistajan eli osakkaan pitää hakea omistukselleen sähköistä omistajamerkintää.

Osakkeenomistajalla on kymmenen vuotta aikaa siirtää paperit sähköiseen rekisteriin, ellei osakehuoneisto ennen sitä vaihda omistajaa.

Kahdeksan prosenttia taloyhtiöistä on hoitanut velvoitteensa siirtää osaketiedot sähköiseen rekisteriin marraskuussa 2022.
Kahdeksan prosenttia taloyhtiöistä on hoitanut velvoitteensa siirtää osaketiedot sähköiseen rekisteriin marraskuussa 2022.
Kuva: Lännen Media

– Kymmenen vuotta on pitkä aika, koska siirto kohdistuu yksittäisiin asunnonomistajiin. Arviolta kymmenen prosenttia asuntokannasta vaihtaa omistajaa tai myydään. Tässä tilanteessa siirto pitää tehdä heti. Paperit on vaihdettava sähköisiksi heti myös siinä yhteydessä, kun asunto-osaketta vastaan haetaan pankkilainaa, Murtoniemi kertoo.

Mitä tapahtuu paperisille originaaleille?

– Yksittäisen osakehuoneiston paperiset asiakirjat voivat olla missä vain, pankissa lainan vakuutena tai asunnonomistajan kotona. Ne muutetaan sähköisiksi ja toimitetaan meille Maanmittauslaitokselle kymmenen vuoden kuluessa. Tuhoamme ja hävitämme ne, ja merkitsemme kohteen rekisteriin sähköiseksi.

Valtakunnalliseen digitaaliseen huoneistotietokantaan siirtyminen on jättimäinen, arviolta puolta suomalaisista koskeva operaatio. Käytännössä uudistus tuo yhden uuden laajan lakisääteisen rekisterin kauppa-, kiinteistö- ja henkilötietorekistereiden rinnalle.

– On katsottu, että yhteiskunta tarvitsee tällaista luotettavaa rekisteriä, josta tiedot ovat kätevästi saatavilla, Murtoniemi sanoo.

Uudistuksen tarpeellisuutta Maanmittauslaitos perustelee muun muassa sillä, että tästedes ajantasainen tieto asuntomarkkinoista ja taloyhtiöiden velkaantuneisuudesta on saatavilla keskitetysti yhdeltä luukulta.

Huoneistotietorekisteristä luotonantajille ja kuluttajille välittyy kokonaiskuva taloyhtiöiden velkatasosta.

Näitä, taloyhtiöiden hallussa olevia tietoja tarvitaan myös valmisteilla olevaan positiiviseen luottotietorekisteriin, jonne Maanmittauslaitos toimittaa tietonsa vuoden 2026 loppuun mennessä.

Papereiden perässä juoksemisen loppumisen pitäisi sujuvoittaa asuntokauppaa ja luotonantoa, sillä rekisteristä näkyvät kootusti tiedot asuinhuoneistojen kauppahinnoista, omistajamerkinnöistä, panttauksista, taloyhtiöiden yhtiölainoista ja veloista. Kaikki rekisteritiedot eivät suinkaan ole julkisesti kaikkien saatavilla.

– Osakeluettelot ovat julkisia. Ne ovat kenen hyvänsä saatavilla. Yksittäisen huoneiston tietojen saamiseksi tarvitaan tieto käyttötarkoituksesta, kuten kaupankäynnistä. Henkilötiedot suojataan mahdollisimman hyvin.

Muutoksen pitäisi vähentää asuntokauppaan ja luotonantoon liittyviä kustannuksia ja viiveitä. Ylimääräisen työn pitäisi vähentyä taloyhtiöiden hallinnossa.

– Totta kai uudistus pitkällä tähtäyksellä helpottaa vaihdantaa ja kaupankäyntiä. Kun yhteinen tietovarasto niinkin merkittävästä asiasta kuin asunto-osakkeista on koottu yhteen valtakunnalliseen rekisteriin, myös tietojen jatkokäyttäminen on mahdollista, Murtoniemi summaa.

– Tähän saakka valtava tietovaranto on ollut hajallaan isännöitsijöiden paperimapeissa ja tietojärjestelmissä.

Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva muistuttaa, ettei tieto siirry eteenpäin mitenkään automaattisesti.

– Aluksi kaikilla oli se käsitys, että tiedot siirtyvät napin painalluksella. Myös osakkeenomistajilla on se käsitys, että se on helppo homma. Nyt kun työtä on ryhdytty tekemään, on havaittu, ettei kyseessä ole mikään taikanappipalvelu. Siirtämistä on työläs tehdä, Koro-Kanerva sanoo.

– Nyt osakkaiden ja taloyhtiöiden hallitusten pitäisi sopia, kuka siirron tekee ja miten siitä laskutetaan. Kummallakin osapuolella pitää olla ymmärrys työmäärästä.

Ammattimaisesti toimivilla isännöitsijöillä ja taloyhtiöillä on edessään valtava savotta.

– Monessa isännöintiyhtiössä valmistelut on tänä syksynä aloitettu, mutta moni heräilee asiaan vasta nyt. Keväällä edessä on yhtiökokouskausi, joten siirtoja tuskin silloin tehdään massoittain, Koro-Kanerva toteaa.

– Kaikkein työläintä on huolehtia siitä, että asiakirjojen pakolliset tiedot ovat oikein. Esimerkiksi syntymäaikoja on puuttunut. Nyt niitä on kissojen ja koirien kanssa metsästetty.

Ennen pitkää asuntokauppa muuttuu kokonaan sähköiseksi.

– Se on tavoitteena. Asuntokauppaa tehdään jo jonkin verran sähköisillä järjestelmillä, mutta paperiset osakekirjat tuovat aina sähköiseen ketjuun poikkeaman. Tavoitteena on myös se, että jatkossa omistusoikeuden rekisteröiminen sähköisesti tapahtuisi automaattisesti, Murtoniemi kertoo.

Automatisaation rakentaminen vaatii ensin kaikkien tietojen viemistä sähköiseen rekisteriin.

Näin toimitaan

Taloyhtiö vastaa osakeluettelon siirrosta Maanmittauslaitoksen digitaaliseen huoneistotietojärjestelmään vuoden 2023 loppuun mennessä. Siirron voi tehdä verkko-osoitteessa osakehuoneistorekisteri.fi.

Siirron tekee isännöitsijä, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja tai sen tekemiseen valtuutettu henkilö.

Asunto-osakeyhtiön eli taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja poimii osakeluettelon siirtoasian taloyhtiön hallituksen kokouksen asialistalle. Siirto on hyväksyttävä hallituksessa ja ilmoitettava osakkaille.

Asuinhuoneiston eli asunto-osakkeen omistaja odottaa, että taloyhtiö on siirtänyt osakeluettelon digitaaliseen henkilötietojärjestelmään. Tämän jälkeen jokaisen osakkaan on haettava omistukselleen sähköistä omistajamerkintää.

Siirron jälkeen sähköisen osakeluettelon ylläpito on Maanmittauslaitoksen vastuulla. Osakehuoneiston omistustiedot saa pyynnöstään niitä tarvitessaan huoneistotietojärjestelmästä.

Siirtämisvelvoite koskee vanhoja taloyhtiöitä. Vuonna 2019 ja sen jälkeen perustetut uudet asunto-osakeyhtiöt ja keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt ovat jo huoneistotietojärjestelmässä sähköisinä kohteina, paperisia osakekirjoja ei ole.