Porocup: Luonto näytti voi­man­sa – kisa jou­dut­tiin kes­keyt­tä­mään

kolumni: Kuka sinä olet sil­loin, kun kukaan ei ole kat­so­mas­sa?

pääkirjoitus: Esi­mer­kil­lä on voimaa

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Pa­nos­te­taan mielen hy­vin­voin­tiin

Alakerta

Mielenterveyssyistä menetetään Suomessa noin 17 miljoonaa työpäivää vuodessa.
Mielenterveyssyistä menetetään Suomessa noin 17 miljoonaa työpäivää vuodessa.
Kuva: Maiju Pohjanheimo

Psyykkinen sairastuminen heijastuu läheisiin ja voi vaikuttaa myös heidän työkykyynsä. On kaikkien etu, että työpaikoilla on toimivat käytännöt puheeksi ottamiseen, eteenpäin ohjaamiseen ja työnantajan tukitoimiin.

Vuosittain 20–25 prosenttia suomalaisista sairastaa mielenterveyden häiriötä. Sairastuneen ympärillä on aina myös läheisiä, joista suuri osa on työelämässä. He ovat näkymätön ryhmä, vaikka aihe koskettaa arviolta lähes puolta miljoonaa suomalaista. Mielenterveyspalveluiden puute ja pitkät hoitojonot ovat asettaneet monet läheiset mahdottomaan tilanteeseen. Kun sairastunut odottaa hoitoa, vastuu kaatuu heille.

Jatkuvan huolen kanssa eläminen vaikuttaa myös työssä jaksamiseen. Keskittyminen tai työstä palautuminen on vaikeaa, jos sairastunut vaatii jatkuvasti huomiota.

Monesti kuormittavasta kotitilanteesta vaietaan. Vaativa läheistilanne saatetaan salata, koska pelätään muiden asenteita, erilliskohtelua ja leimautumista. Jotkut voivat pelätä työtehtäviensä puolesta. Salailu nostaa huolitaakkaa entisestään.

On valitettavaa, että kotitilanteesta ja jaksamisen haasteista kerrotaan esihenkilölle tai työterveyteen usein vasta liian myöhään. Joskus ainoaksi vaihtoehdoksi voi jäädä jopa kuukausien sairausloma.

Inhimillisten vaikutusten rinnalla on pysäyttäviä lukuja. OECD:n arvion mukaan mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat vuosittain noin 11 miljardia euroa – suunnilleen saman verran kuin valtion budjetin alijäämä 2024. Mielenterveyden häiriöt ovat sairauspoissaolojen suurin syy ja vakiintuneet merkittäväksi työkyvyttömyyseläkkeen perusteeksi. Mielenterveyssyistä menetetään noin 17 miljoonaa työpäivää vuodessa.

Työelämässä olevien mielenterveyttä voi edistää tukemalla mielenterveystaitoja ja stressinhallintakeinoja. Joustavat työkäytännöt auttavat. Näitä ovat mahdollisuus osallistua kesken päivän hoitoneuvotteluihin, työtehtävien ja -aikojen muokkaaminen, etätyöt tai määräaikainen poissaolo.

Myös myönteinen työilmapiiri, avoin vuorovaikutus ja erityisesti esihenkilön tuki vahvistavat hyvinvointia. Keskinäinen luottamus, erilaisuuden kunnioittaminen ja ymmärtävä asenneilmapiiri luovat toimivaa työkulttuuria ja edistävät organisaation menestystä.

Sijoitus mielenterveyteen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Työnantajan näkökulmasta mielen hyvinvointiin panostaminen vähentää sairauspoissaolo- ja muita työelämäkustannuksia. Työntekijöiden sitoutuminen, tehokkuus ja työssä jaksaminen paranevat ja työnantaja on vetovoimainen. Hyvinvoivat ja toimintakykyiset työntekijät ovat kestävän talouden perusta.

Ansiotyön ja kuormittavan elämäntilanteen voi sovittaa yhteen. Työ on monelle mielenterveysomaiselle tärkeä osa elämää. Se antaa omaa aikaa ja muuta ajateltavaa. Moni kuvailee työn olevan ”henkireikä”, johon halutaan panostaa voimavarojen mukaan.

Jokaisella on oikeus omaan uraan, myös mielenterveysomaisella. Luottamuksellinen ilmapiiri ja joustavat työn tekemisen tavat tulee olla aidosti osa työpaikkojen toimintakulttuuria. Vaativan läheistilanteen tunnistaminen ja mielenterveyttä tukevat, ennaltaehkäisevät toimet ovat investointi tulevaisuuteen, eivät ylimääräinen kuluerä.

Kirjoittaja on Mielenterveysomaisten keskusliiton toiminnanjohtaja.