Kunnanjohtajan puheille on matala kynnys. Ylitornion kunnanjohtaja Tapani Melaluodon huoneeseen johtava ovi on aina auki. Virastolla huokuu välitön ilmapiiri.
Melaluoto jää eläkkeelle kesäkuussa ja tyhjentää työpöydän 16.4. 8,5 vuoden työrupeama Ylitornion kunnanjohtajana on Melaluodon mukaan hieno päätös 40 vuotta jatkuneelle virkamiesuralle.
Melaluoto on tyytyväinen yhteistyöhön päättäjien kanssa. Päätöksenteko on sujuvaa, kunnan talous on kunnossa, kemiat uusien nuorten työntekijöiden kanssa ovat toimineet, hän on viihtynyt työssään ja paikkakunnalla. Melaluoto jää pysyvästi Ylitorniolle.
Viimeinen virkavuosi jää mieleen työläänä ja erilaisena koronapandemian vuoksi. Vuosi sitten Ylitorniolla oli tartuntarypäs terveyskeskuksessa ja pian kahdessa kaupassa. Uutisointi sai kunnanjohtajan tarttumaan kynään. Tänä keväänä oli uusi iso tartuntarypäs. Molemmat tartuntaryppäät saatiin nopeasti sammutettua.
– Kunnan valmiustilannetta testattiin ja hyvin pärjättiin, Melaluoto sanoo.
Talous kunnossa
Melaluoto tuli vuonna 2012 kunnanjohtajaksi Ylitorniolle naapurikunnasta Pellosta.
– Kunta, asiat ja ihmiset olivat tuttuja ja tiesin mitä työ on. Minulla oli positiivinen kuva kunnasta ja kunnan talous oli hyvässä kunnossa. Nyt talous on vielä paremmassa kunnossa kuin silloin, Melaluoto sanoo.
Ylitornion kunnan vuoden 2020 tilinpäätös on 1,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja ylijäämää olisi tullut ilman valtion koronatukeakin. Lainaa asukasta kohden on 136 euroa. Kunnan taseessa on vuosien aikana kertynyttä ylijäämää noin 10 miljoonaa euroa. Ylitornion asukasluku on pysynyt ennallaan ja kunnan muuttotase oli 15 asukasta positiivinen.
Korjausvelkaa hoidettu
Tullessaan Ylitorniolle Melaluoto ja silloiset päättäjät sopivat kunnanjohtajan työn painopistealuiksi hyvän talouden, edunvalvonnan, suhdetoiminnan ja kunnan imagoon liittyvän työn sekä kunnan ja yrittäjien vuoropuhelun parantamisen.
Yritysbarometrissä Ylitornio oli Lapin ykkönen elinkeinopolitiikan hoitamisessa.
Uusi urheilukenttä oli työn alla Melaluodon tullessa kuntaan, mutta muuten korjausvelkaa oli paljon.
Melaluodon aikana on toteutettu Ainiovaaran koulun peruskorjaus ja laajennus sekä lähiliikuntapaikka, Alkkulanraitin peruskorjaus, Aavasaksan matkailualueen investoinnit, aluelämpölaitoksen uusinta ja teollisuusalueisiin panostus. Uusi päiväkoti on juuri valmistumassa. Ainiovaaran kehittämissuunnitelma on taloussuunnitelmassa. Se odottaa tulevia tekijöitä.
Puute vanhusten palveluasunnoista on korjautunut, kun paikkakunnalla toimii kunnan yksikön lisäksi kolme yksityistä hoivakotia.
Erityisen mielissään Melaluoto on siitä, että Ylitorniolla on yhä kolme kyläkoulua, Mellakoskella, Raanujärvellä ja Kaulirannalla. Aavasaksan ja järvikylien matkailualueiden tulevaisuuden Melaluoto näkee valoisana.
Itsenäinen kunta
Kun valtiovalta piirsi kuntakarttaa uuteen järjestykseen, Ylitornion valtuusto päätti yksituumaisesti, että Ylitornio pysyy itsenäisenä.
– Se oli ehdottoman oikea päätös ja tahtotila. Jos ei ole itsenäisen kunnan statusta, se tietää kovaa alasajoa, ollaan syrjäkylänä, Melaluoto sanoo.
Kuntien ikuisuuskysymys on sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus.
– Todennäköisesti se nyt toteutuu. Jos lähtökuoppiin asetutaan uudelleen, tulee turnausväsymys. Positiivisena pidän kirjausta siitä, että peruspalveluihin satsataan, Melaluoto sanoo.
Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueen vastuulle. Kuntien budjeteista putoaa iso erä pois ja kunnallisveroprosentti putoaa.
Kunnissa ie Melaluodon mukaa voi panna päätä pensaaseen. Hyvinvointialue on kunnille uusi tilanne, jossa on valvottava kunnan etua.
Ylitorniolla on hyvät palvelut ja Melaluoto aikoo vapaalla käyttää ahkerasti Ylitornion liikuntapalveluita, rakentaa rantasaunaa Karungissa ja kalastaa kulkuverkolla.
Melaluodon jälkeen kunnanjohtajaksi tulee Maija Pihlajamäki. Karunkilaisten mandaatti Tornionlaaksossa säilyy. Melaluoto lähtee Ylitorniolla, mutta Tornion kaupunginjohtajaksi tulee Jukka Kujala, hänkin kotoisin Karungista.
Tapani Melaluoto
Syntynyt 1956 Karungissa.
Asuu Ylitorniolla.
Ylioppilas, Tornion lukio 1975.
Kunnallistutkinto, Tampereen yliopisto 1981.
Tervon kunnan vt. kunnansihteeri 1981.
Pielaveden kuntataloussihteeri 1982–1984.
Pellon kunnansihteeri 1984–1997.
Pellon kunnanjohtaja 1998–2012.
Ylitornion kunnanjohtaja 1.10.2012–30.6.2021.
Perheessä vaimo ja yhteensä viisi aikuista lasta ja kuusi lastenlasta, seitsemäs syntyy piakkoin.