Päivittyvä lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le Lapissa

Koronaseuranta: Maa­nan­tain ko­ro­na­seu­ran­ta: Suo­mes­sa 345 uutta ko­ro­na­tar­tun­taa: sai­raa­la­hoi­don tarve kas­va­nut, Län­si-Poh­jas­sa neljä ja Lapin sai­raan­hoi­to­pii­ris­sä seit­se­män uutta tar­tun­taa, Ivalon ter­veys­kes­kus ruuh­kau­tu­nut

Pal­ve­luk­seen ha­lu­taan 40–60 mai­se­man­hoi­ta­jaa – Ro­va­nie­men Koi­vu­saa­ri jäi tänä kesänä ilman lam­pai­ta

Rovaniemeläiset ovat tottuneet näkemään lampaita Koivusaaren luontopolulla kulkiessaan. Tämä kuva on vuodelta 2012.
Rovaniemeläiset ovat tottuneet näkemään lampaita Koivusaaren luontopolulla kulkiessaan. Tämä kuva on vuodelta 2012.
Kuva: Pekka Aho

Lampaat ovat hoitaneet Rovaniemen Koivusaaren maisemaa jo toistakymmentä vuotta. Tänä kesänä lampaita ei kuitenkaan saaressa nähdä.

– Koivusaaressa toimi pitkään sama lampuri, joka toi sinne lampaansa aina kesäisin. Hän jäi kuitenkin eläkkeelle emmekä ole löytäneet hänelle seuraajaa, sanoo ylitarkastaja Marjut Kokko Lapin ely-keskuksesta.

Koivusaari on osa valtakunnallisesti arvokasta Ounasjoen suiston perinnemaisemakokonaisuutta, jonka hoitamiseen saadaan tukea valtion Helmi-elinympäristöohjelmasta. Tämä tarkoittaa, että lampurille korvataan alueen hoidosta aiheutuvat kustannukset kokonaisuudessaan.

Lampurin löytyminen ei siis luultavasti ole kiinni rahasta vaan siitä, että Rovaniemen lähistöllä ei ole lammastiloja. Ylipäänsä koko Lappiin tarvittaisiin lisää laiduneläimiä.

– Hoidettavia alueita on paljon enemmän kuin laiduneläimiä. Lappiin siis mahtuisi lisää lampureita tai maisemanhoitoyrittäjiä.

Saareen tarvittaisiin 40–60 lammasta

Ounasjoen suiston saaret ovat tulva-aluetta, jonka rehevä kasvillisuus on aiemmin ollut haluttua rehua. Saaria on hyödynnetty niittyinä 1960-luvun alkuun saakka.

Ainakin vuodesta 2007 Koivusaarta on hoidettu lampailla. Laidunnuksen ansiosta saaren kasvillisuus on pysynyt matalana eivätkä perinnebiotoopit ole kasvaneet umpeen. Näin on säilynyt myös monille kasvi- ja lintulajeille tärkeitä elinympäristöjä.

– Koivusaari on tietysti haastava ympäristö laidunnukseen, koska vieressä kulkee Nelostie ja saaren luontopolulla käy paljon ihmisiä. Isompia ongelmia ei ole kuitenkaan ollut, ja kaupunkilaiset ovat tykänneet lampaista, Marjut Kokko sanoo.

Kokon mukaan Koivusaaren hoitamiseen tarvittaisiin 40–60 lammasta. Tänä kesänä laidunnusta ei enää voida aloittaa, mutta toiveissa on, että saareen saataisiin lampaita taas ensi kesänä. Kiinnostuneet laiduneläinten omistajat voivat olla yhteydessä Lapin ely-keskukseen.

– Laidunnuksen puute näkyy saaressa jo vuoden kuluessa. Maaperä on niin rehevää, että korkea kasvillisuus valtaa alaa nopeasti, Kokko arvioi.

Mikä?

Koivusaari

Sijaitsee Ounas- ja Kemijoen risteyksessä parin kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta.

On osa valtakunnallisesti arvokasta Ounasjoen suiston perinnemaisemakokonaisuutta.

Saaren ympäri kiertää Rovaniemen kaupungin ylläpitämä luontopolku.

Luontopolulle pääsee helpoiten Ounaspaviljongin pysäköintialueelta.

Pitkospuilla katetun rengasreitin kokonaispituus on noin 2,5 kilometriä ja se kiertelee avoimien niittyjen ja hakamaiden keskellä.

Luontopolun varrelta löytyy alueen historiasta kertovia opasteita.

Ounasjoen suistosaarissa on tavattu 135 lintulajia, muun muassa kyhmyjoutsen, merikotka, ruskosuohaukka, isolokki ja tunturikiuru.

Harvinaisista kasvilajeista alueella esiintyvät laaksoarho, jokipaju ja idänluhtatähtimö.