Päivi Sappinen makaa sängyssä liikkumattomana, edes sormenpäätä ei voi liikuttaa. Uni on katkennut ja silmät ovat pyöreinä auki. Sydän hakkaa kuin irtoaisi kohta rinnasta.
Tekisi mieli huutaa, mutta ääntä ei tule. Vieressä nukkuu puoliso täysin tietämättä, että Sappisella on hätä.
Fyysisessä ahdingossa olisi jo tarpeeksi kestämistä, mutta samalla huoneen ikkunasta Sappista lähestyy lukematon määrä hämähäkkejä ja tumma hahmo.