Kun muuttaa vanhaan omakotitaloon keskellä pimeintä talvea, on odotettava kevättä, jotta näkee, mitä kaikkea tulikaan ostettua.
Sen vuoksi odotin vuodenajan vaihtumista tänä vuonna malttamattomana. Haaveilin sievästä, värikkäästä pihasta.
Lumen sulettua aloin toivoa, että piha olisikin haihtunut lumen mukana. Nollasta olisi ollut helpompi aloittaa.
Täysi työmaa. En paremmin tai kauniimmin osaa kuvailla sitä kaaosta, jonka sain eteeni.
En ole koskaan ollut mikään puutarhuri palkintokukkineen, mutta parhaalla tahdollakaan pihaani ei ole voinut sanoa siistiksi.