Kolumni

Päi­vä­kir­ja: Jy­li­se­vä vaara

Juoksen mutkittelevaa soratietä pitkin niin nopeasti kuin horjuvista jaloista lähtee. Sydän takoo korvien välissä raudan makua suuhun.

Silti se lähenee. Suuri keltainen katerpillari. Jättimäinen ruosteen pilkuttama kauha hipoo jo hiusten latvoja. Sitten se tapahtuu: sekoan jalkoihini ja kaadun raajat levällään kuin liukuisin syvälle mustaan veteen.

Hetkeä ennen kuin raskas rengas tavoittaa hauraan ruumiin, herään.

Tarjous vain nyt

Saat digin _maksutta_ 2 viikkoa