Porocup: Luonto näytti voi­man­sa – kisa jou­dut­tiin kes­keyt­tä­mään

Kuvagalleria: Pidetyn kiek­ko­ero­tuo­ma­rin ura päättyi Ro­va­nie­mel­lä

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Kolumni
Tilaajille

Päi­vä­kir­ja: Eniten sa­pet­taa hävitä

Ei huvittanut enää pelata. Pelatkoon keskenään. Keilatkoon vaikka kaikki maailman keilat kumoon, ihan sama. En olisi halunnutkaan voittaa. Sitä paitsi: ei tärkeintä ole voitto, vaan reilu peli ja se, että voittaa itsensä kerta kerran perään. Ai että haluanko vielä yrittää? Ei, kyllä tämä hauskanpito riitti tällä kertaa.

Meni vähän tunteisiin. Eräs keilausreissu kerran. Niin ja Afrikan tähti erään toisen kerran, mutta silloin olin kymmenen. Miksi alaikäisenä kaikki selittyy alaikäisyydellä? Mikseivät mitkään tunteenpurkaukset selity sillä, että ”silloin olin kolmekymmentäkolme”? Tosin tilanne oli jo 10-vuotiaana sen verran totinen, että äiti lakkasi pelaamasta kanssani Afrikan tähteä. Viimeinen niitti taisi olla se, kun potkaisin reiän vessan oveen.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.