Rakastuin Ounasvaaraan yli kolmekymmentä vuotta sitten. Löysin aina uusia kävelymaastoja, luontoreittejä ja juoksupolkuja. Kuuntelin tikkoja, katselin poroja ja opin kasveja. Lukion jälkeen muutin muualle opiskelemaan, mutta palasin Rovaniemelle joka vuosi, ja joka kerta palasin Ounasvaaralle. Olen tallannut sen ruskaisia polkuja, lykkinyt sen lumisia latuja ja juossut sen mäkisiä maastoja ja tiennyt aina, että joskus vielä palaan tänne – kaupunkiin, missä Ounasvaara on takapihani. Kolme vuotta sitten niin teinkin. Alani asiantuntijatöitä löytyy miltei kaikista Suomen kaupungeista. Syy muuttooni juuri Rovaniemelle on kuitenkin Ounasvaara.
Palattuani huomasin, kuinka turismi on poissa ollessani saanut hallitsemattomat mittasuhteet kaupungin koon huomioon ottaen. Lieveilmiöistä, joista Rovaniemen kaupunkilaiset turismin vuoksi joutuvat kärsimään, kirjoitetaan ja puhutaan paljon. Kun luen kaupunginhallituksen ja valtuuston lausuntoja, mietin, ketä he oikein edustavat ja millaista hyötyä he tästä saavat. Menestyksen mittari tuntuu olevan vain ja ainoastaan euroissa mitattava pikavoitto, tavoitteena matkailun rajaton kasvu. Tämä ei ole ainoastaan lyhytnäköistä, vaan peruuttamatonta typeryyttä. Kaupungin ja matkailun johtopaikoilla istuvien tuntuu olevan mahdotonta ymmärtää, mistä heidän päätöksissään todella on kyse, keitä ne koskettavat ja millaisin seurauksin.
Lapin Kansakin kirjoittaa 14.4. pääkirjoituksessaan, kuinka Ounasvaaran rakentamisessa ei ole kyse hallitsemattomasta kasvusta ja alleviivaa, kuinka kiistaa käydään vain kymmenen hehtaarin kokoisesta alueesta, todeten, että “moni vastustaja on luonut mielikuvaa koko Ounasvaaraa uhkaavasta matkailurakentamisesta”. Se, monestako hehtaarista on kysymys, ei ole pääasia, vaan se, tuleeko Ounasvaaralle rakentaa mitään muuta kuin lisää ulkoilureittejä oman kaupungin asukkaiden hyvinvointia lisäämään. Jos rakentamisen portti tässä mittakaavassa avataan, tulee ovenraosta luikahtamaan tulevaisuudessa vielä moni.
Ounasvaara ei kuulu Lapland Hotelsille, Visit Rovaniemelle eikä kaupungin johdolle. Se kuuluu yksinomaan rovaniemeläisille. Me olemme työntekijöitä, veronmaksajia, vanhempia, naapureita, lapsia – tämä on meidän kaupunkimme. Rovaniemi tarvitsee meitä kipeämmin kuin lisää turismia. Meidän ei kuuluisi joutua allekirjoittamaan adresseja torpataksemme hankkeita tuhota parasta osaa kotikaupungistamme. Meidän ei kuuluisi joutua säännöllisin väliajoin nousemaan barrikadeille, jotta Ounasvaaraa ei myydä eniten tarjoavalle. Oukku ei ole kaupan.