Päivien lyheneminen: Mi­nuut­ti mi­nuu­til­ta kohti kaa­mok­sen sineä –  katso ani­maa­tios­ta miten päivä lyhenee nyt Lapissa

Kolumni: Ennen ko­din­hoi­ta­jat rien­si­vät hätiin, kun perhe joutui pulaan – nyt apua saa vain jos osaa vaatia

Palkinnot: Lapin Kansa on vuoden Mes­tis-me­dia

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Otetaan järvet hyö­ty­käyt­töön

Ammattikalastaja on harvinaisempi kuin saimaannorppa. Suomen vanhimman elinkeinon hävittämiseen on osallistunut koko yhteiskunta kiitettävästi.

Ennen sotia nuotta- ja rysäpyynti oli voimakasta. Järvet ja kalasto olivat terveitä, ne tuottivat ruokaa kymmeniä miljoonia kiloja vuodessa. Sitten ihminen alkoi viisaammaksi kuin luonto. Alkoi vimmattu uusien kalalajien istutus, tehtiin nuottaus- ja rysäkiellot sillä "niillähän saa arvokkaita istutuspoikasia". Järvet särkiintyivät.

Keskusta näkee uusiutuvan luonnonvaran, järvikalan, uhkana maataloustuotannolle. Kaloja on järvissä liian paljon. Niitä ei saa pyytää, menevät lihamarkkinat sekaisin. Terveellinen järvikala on korvattu nöt-köt-mafiatuotteilla lisä- ja torjunta-aineineen, joita ennen sanottiin myrkyiksi.

Kokoomus liputtaa kalanviljelyn puolesta. Norjan häkkilohi on vienyt kalamarkkinat. Vihreiden edustajalle sanoin Rovaniemen valtuustossa, että olen vihreämpi kuin he, sillä nuottaus on biologista vesiensuojelua, kun fosfori poistuu järvestä kalana.

Perussuomalaiset haluavat lisää rahaa maataloustuottajille. Eikö kaksi miljardia euroa tukia vuodessa riitä? Järvikalastaja ei saa mitään, vaikka tuottaa Euroopan terveellisintä evästä.

Kukaan ei halua järvikalaa lisää markkinoille, vaikka siitä hyötyy koko yhteiskunta. Eniten nuottauksista hyötyy kylä ja kalastuskunta. Veden laatu paranee, arvo- ja petokalasto voimistuu. Soutumatkan päästä kotijärvestä saa isoa ahventa, muikkua ja siikaa. Rantatonttien arvo nousee, turisti saa ongella muutakin kuin kiiskeä ja särkeä. On kaavoitettu jopa uusia asuinalueita järvien rannoille sinilevän loputtua. Kansa tervehtyy syömällä pari kertaa viikossa neulamuikkua. Luukato vähenee, kalsium tulee kalasta.

Lupaan joitakin satoja työpaikkoja Suomeen, mikäli järvet otetaan hyötykäyttöön. Tarvitaan jäähuolto ja jalostus. Opetetaan järvimiehet rakentamaan ja käyttämään nuottia ja rysiä. Tänä keväänä valmistuu kurssillani kolme nuottaa Raanujärvellä, kiitos kurssilaisille. Kalastukseen ja jalostukseen tulevat työpaikat ovat pysyviä, sillä järviä ei voi viedä Kiinaan.

(ps.)