Kiistely viime hallituskaudella päätetystä sote-uudistuksesta nousi pääosaan, kun eduskunta sai Petteri Orpolta (kok.) pääministerin ilmoituksen EU:n vaatimasta Suomen keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmasta.
Oppositiosta erityisesti SDP:n edustajat tarttuivat puheenvuoroissaan siihen, että suunnitelmassa kuvaillaan sote-uudistusta paikoin myönteiseen sävyyn. Tekstissä muun muassa sanotaan, että monella mittarilla palvelut ovat parantuneet ja että rahoitusmalli luo hyvinvointialueille kannustimen tehostaa toimintaansa.
– Kumpaa tässä nyt pitää uskoa, teidän kirjoittamaanne suunnitelmaa vai teitä? Todella tilanne on se, että täällä Helsingissä te haukutte sote-uudistusta ja Brysseliin menette sitä kehumaan, SDP:n Joona Räsänen sanoi täysistunnossa.
Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ovat useasti arvostelleet sote-uudistusta, josta päätettiin Sanna Marinin (sd.) pääministerikaudella.
Orpo kommentoi demareille täysistunnossa, että hallitus on sitoutunut Suomen talouden kuntoon laittamiseen mutta sidottu Marinin hallituksen sote-ratkaisuun.
– Meidät on sidottu Marinin hallituksen velkaperintöön, ja sitä tässä yritetään yhdessä komission kanssa tällä hetkellä korjata.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi Orpon jatkavan sote-uudistuksen haukkumista mutta puhuvan Brysseliin ihan toista.
– Kummat puheet pätevät, pääministeri Orpo? Ne, mitä puhutte Brysselissä, vai ne, mitä puhutte täällä eduskunnassa?
Suomi hakee lisäaikaa
Hallituksen on tarkoitus hyväksyä taloussuunnitelma ensi viikolla. Suunnitelmassa Suomi hakee talouden sopeutuskautensa pidentämistä neljästä seitsemään vuoteen.
EU:n uudet finanssipoliittiset säännöt velvoittavat EU-maita tekemään lähivuosiksi suunnitelman, jossa ne sitoutuvat julkisten nettomenojen tiettyyn kasvuvauhtiin eli niin sanottuun nettomenopolkuun. Suunnitelmaan voi hakea enintään kolmen vuoden lisäsopeutusaikaa.
Valtiovarainministeriön (VM) mukaan Suomen suunnitelma on yhteensopiva hallituksen päättämien yhdeksän miljardin euron sopeutustoimien kanssa.
– Nyt laadittu suunnitelma ei edellytä hallitukselta lisäsopeutusta, Orpo sanoi eduskunnalle.
Hän lisäsi, että tarpeen vaatiessa hallitus on valmis myös uusiin päätöksiin.
EU-sääntöjen mukaan julkisen talouden alijäämä saisi olla enintään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt). VM:n ennusteen mukaan Suomen alijäämä on tänä vuonna 3,7 prosenttia bkt:stä. Hallitus kaavailee painavansa alijäämän ensi vuonna 2,9 prosenttiin.
Keskusta vetosi alueiden puolesta
Keskustan Markus Lohi moitti, että hallitus ei anna hyvinvointialueille lisäaikaa sopeuttaa talouttaan, mutta hakee itse EU:lta lisäaikaa. Puoluetoveri Eeva Kalli (kesk.) vetosi hallitukseen, että alueet saisivat lisää aikaa alijäämiensä kattamiseen.
– Kun täällä on tästä nettomenopolusta puhuttu, niin tulee mieleen tämä Neon 2:n biisi, "ei polku tää vie mihinkään", jos ei anneta riittävästi aikaa uudistamiseen, Kalli sanoi.
Purra vastasi, että jos alueille annettaisiin lisää aikaa alijäämien kattamiseen, pitäisi jostain muualta sopeuttaa nykyistä enemmän. Purran mukaan hallituksella on edelleen paljon tekemistä, jotta alueet saadaan toimimaan niin, että kustannuskehitystä saadaan hillittyä.