– Kokoomuksen kaksi tärkeää asiaa eli kuntavaalivoitto ja menestys pormestarikisoissa näyttävät toteutuneen. Petteri Orpo voi nyt antaa sykkeensä laskea, kukaan ei ala tämän tuloksen jälkeen keskustella hänen asemastaan, sanoo eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä, kun ennakkoäänestyksen tulos julkistettiin tänään kello 20 aikoihin.
Ennakkoon annettiin lähes 1,5 miljoonaa ääntä. Ennakkoon äänesti näissä kuntavaaleissa 33 prosenttia äänioikeutetuista, aikaisemmissa vaaleissa vuonna 2017 ennakkoon äänesti 26,6 prosenttia kaikista äänioikeutetuista.
Kaikkia ennakkoääniä ei ehditty laskea kello 20 mennessä. Laskematta oli noin 400 000 ääntä eli noin 1,1 miljoonaa ääntä oli laskettu, kun ennakkoäänten tulokset julkistettiin.
Ennakkoäänien tulos on vain suuntaa-antava, koska erityisesti suurten kaupunkien ääniä puuttuu tuloksesta vielä paljon. Yleensä suurin putoaja ennakkoäänistä lopulliseen tulokseen ovat keskusta ja sdp. Sen sijaan vihreillä, rkp:llä ja kokoomuksella kannatus yleensä nousee ennakkoäänten julkistamisen jälkeen.
Kokoomus oli kuntavaalien viimeisten galluppien voittaja. Ykköstilaan puolue näyttää yltävän myös ennakkoäänien perusteella. Kokoomus on voittanut kolmet aiemmat kuntavaalit.
– Kokoomus on usein suurista puolueista ollut etevin kampanjan loppuvaiheessa. Loppukiri on monesti onnistunut kokoomukselta, mutta eduskuntavaalit 2019 oli poikkeus, kun puolue ei onnistunut hoitajamitoituskeskustelussa.
Sanna Marinin ensimmäiset vaalit puheenjohtajana
Sdp:lle kuntavaaleilla on pääministeripuolueena paljon merkitystä. Kyseessä ovat ensimmäiset vaalit, joissa Sanna Marin on puolueen puheenjohtaja. Ennen viime eduskuntavaaleja Marin tuurasi sairauslomalla ollutta puheenjohtaja Antti Rinnettä (sd.).
Marinin imussa noussut sdp:n kannatus alkoi sulaa kevään kuntavaaligallupeissa. Ennakkoäänien perusteella pahimmat ennustukset eivät toteutuneet. Sdp nousi ennakkoäänten kakkoseksi.
Jokisipilä muistuttaa, että Marinin ympärillä on jo jonkin aikaa käyty hyvin kriittistä keskustelua verrattuna siihen minkälainen tilanne oli vuosi tai puoli vuotta sitten, kun korona hallitsi poliittista keskustelua.
– Yhä enemmän Sanna Marin alkaa olla pääministeri siinä tilanteessa missä aikanaan oli Juha Sipilä (kesk.), Alexander Stubb (kok.) ja Jyrki Katainen (kok.). Aletaan käydä keskustelua siitä, onko nyt Suomen historian huonoin pääministeri ja huonoin hallitus. Tämä ollut ihan säännönmukainen juttu.
Perussuomalaiset alisuoritti
Perussuomalaisten pahimmaksi uhaksi kuntavaalien edellä pidettiin kotisohvaa. Tämä uhka näytti ainakin osittain toteutuvan ennakkoäänten perusteella. Ennakkoäänistä perussuomalaiset sai 13,5 prosenttia, kun gallupit ennustivat 18 prosentin kannatusta.
Vuoden 2017 kuntavaaleissa perussuomalaiset sai 8,2 prosenttia äänistä, joten puolueen kannatuksen nousu on joka tapauksessa suuri.
Jokisipilä pitää perussuomalaisten ehdokasasettelu yhtenä suurimmista syistä perussuomalaisten odotuksia heikompaan menestykseen.
– Perussuomalaisilla ei ollut ehdolla tuttuja kuntavaikuttajia, koska puolue ei ole aiemmin ollut suusi kuntapuolue.
Jokisipilän mukaan nyt kuitenkin nähdään ensi kertaa millainen perussuomalaiset on kuntatoimijana, puolueen pitää kunnissa luoda nahkansa uudelleen ja oppia toimimaan uudenlaisessa roolissa.
Jokisipilä korostaa, että kuntapolitiikassa näkökulma on toinen kuin valtakunnan politiikassa, jossa perussuomalaiset on asemoinut itsensä vaihtoehto- ja protestiliikkeeksi.
– Varsinkin pienissä kunnissa puoluetaustalla ei ole merkitystä, kun pitäisi löytää yhteinen näkemys siitä, miten kuntaa kehitetään.
Keskustalle torjuntavoitto
Keskustan galluppeja paremmasta vaalituloksesta Jokisipilä ei ole yllättynyt. Ennakkoäänten perusteella keskusta vältti pahimman katastrofin. Ennakkoäänet tosin näyttävät keskustalle aina parempia lukuja kuin lopullinen vaalitulos on. Jokisipilä sanoo, että hän päätteli keskustan menestyvän galluppien pohjanoteerauslukuja paremmin silloin, kun hän kuuli puolueen hankkineen kuntavaalien suurimman ehdokasmäärän.
– Ei mikään 11 prosentin puolue ole koskaan onnistunut hankkimaan 7000 ehdokasta kuntavaaleihin.
Matalat kannatusluvut eivät ole hidastaneet puoluetta saamasta monia nyt valtuustossa istuvia ehdokkaita lähtemään uudestaan ehdolle.
Jokisipilä sanoo, että kurjia galluplukuja parempi kuntavaalitulos antaa keskustan puheenjohtajalle Annika Saarikolle mahdollisuuksia pelata kovempaa peliä hallituksen sisäisissä väännöissä.
Sinnemäen virkarikosepäily kiristää tilannetta
Vihreiden luisu alaspäin on ollut gallupeissa jo pitkään näkyvissä. Tilanne kiristyi aivan vaalien edellä perjantaina, kun Yleisradio kertoi, että Helsingin poliisi epäilee vihreiden pormestariehdokasta Anni Sinnemäkeä virkavelvollisuuden rikkomisesta Meilahden huvila-alueen rakentamiseen liittyvässä asiassa.
Ennakkoäänten tulos oli pettymys vihreille. Pudotusta edellisistä kuntavaaleista oli noin kolme prosenttiyksikköä. Hallitusohjelman vihreille tärkeät asiat eivät ole olleet koronan vuoksi esillä. Profiloituminen on ollut myös vaikeaa, kun vihreät ajaa yhä enemmän samoja asioita kuin vasemmistoliitto ja sdp.
– Eduskuntavaaleissa 2019 kaikkien oli pakko sanoa jotakin ilmaston muutoksesta ja se oli ykkösjuttu.
Se ei ole kokonaan kadonnut, mutta sellaista ilmastoon liittyvää tunnelmaa ei ole ollenkaan kuin oli 2019. Se auttoi vihreät historiansa parhaimpaan eduskuntavaalitulokseen, ja nyt se puuttuu.
Vasemmistoliitto näyttää pysyvän tasaisesti noin kahdeksan prosentin puolueena. Suuntaa ei ole pystynyt kääntämään edes kovaa suosiota itse nauttiva ja tässä kuussa vanhempainvapaalta opetusministeriksi palaava puolueen puheenjohtaja Li Andersson.
Harvinaiset kuntavaalit
Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin. Kuntavaaleissa oli tänä vuonna yhteensä 35 627 ehdokasta. Heistä miehiä oli noin 60 ja naisia 40 prosenttia.
Helsingin kaupunginvaltuustoon kuuluu 85 jäsentä, kun pienimmissä kunnissa valtuutettuja on lain mukaan oltava vähintään 13.
Kuntavaalit eli vanhalta nimeltään kunnallisvaalit toimitetaan normaalisti joka neljäs vuosi huhtikuun kolmantena sunnuntaina, tai jos tämä ajankohta osuu pääsiäissunnuntaille, viikkoa aiemmin.
Tänä vuonna kuntavaalit siirrettiin koronavirustilanteen takia pidettäväksi 13. kesäkuuta. Päätös oli harvinainen. Laki vuoden 2021 kuntavaalien siirtämisestä tuli voimaan 29. maaliskuuta.
Vaali järjestettiin tällä kertaa 293:ssa Manner-Suomen kunnassa. Ahvenanmaan maakunnan kunnissa (16 kpl) kuntavaalit järjestetään myös neljän vuoden välein mutta eri aikaan, seuraavan kerran lokakuussa 2023.