Kokoomuksen puheenjohtajan paikasta on virinnyt keskustelu muutama kuukausi ennen Porin puoluekokousta. Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Häkkänen sanoi Lännen Median haastattelussa (23.2.), että kokoomuksen puheenjohtajuus ei ole hänen kohdallaan ajankohtainen.
Ennakkoasetelmissa esillä ollut kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki totesi Lännen Medialle (21.2.), että hän ei haasta istuvaa puheenjohtajaa, mutta tavoittelee mahdollisesti varapuheenjohtajuutta.
– Koen, että nämä ilmoitukset kuvastavat sitä, että minulla on rauhallinen ja hyvä tuki viedä kokoomus kuntavaalivoittoon ja siitä eteenpäin. Puoluekokous järjestetään sitä varten, että siellä valitaan puoluejohto. Jos joku ilmoittautuu kisaan, niin sitten kisataan. Häkkäsen ja Lepomäen ilmoitukset rauhoittavat tilannetta puolueen sisällä, mikä on työrauhan kannalta hyvä, koska nyt on työn tekemisen aika, Orpo sanoo.
Häkkänen kuitenkin jätti LM:n haastattelussa takaportin ehdokkuudelle raolleen, kun hän totesi, että olosuhteet voivat dramaattisesti muuttua tai henkilöt tehdä jotakin yllättävää.
– Kiinnitin enemmän huomiota alkuosaan. Tietysti tämän päivän maailma sellaista, että hyvin nopeasti voi tapahtua jotakin. En jaksa kovasti miettiä sellaista.
Orpo itse päätti vain kuukautta ennen Lappeenrannan puoluekokousta, toukokuun 2016 alussa, että hän lähtee haastamaan Alexander Stubbin puoluejohtajakisassa.
Hän toteaa, että puolueen näkökulmasta on hyvä asia, että puheenjohtajasta käydään keskustelua ja päteviä ja kiinnostavia ihmisiä löytyy.
– Siitä täytyy olla iloinen.
Kokoomus sai lisäpaikan, kun keskusta romahti
Orpo summaa yhteen neljää vuottaan kokoomuksen johdossa.
– Johdollani on voitettu kuntavaalit vaikeassa tilanteessa, kun kokoomus oli hallitusvastuussa, säästöjen, kiky-sopimuksen ja maakuntamallin keskellä. Saatiin yksi lisäpaikka eduskuntavaaleissa tilanteessa, jossa pääministeripuolue keskusta romahti ja siniset hävisi maailmankartalta. Eurovaaleissa otettiin selkeä ykköstila. Näiden valossa tämä on mennyt melko hyvin.
Orpo sanoo, että totta kai hänelle jäi paljon hampaankoloon viime kevään eduskuntavaaleista.
Orpoa ei kuitenkaan kaduta yhtään se, että kokoomus oli tiukkana hallitustunnustelujen aikana.
– Jos me oltaisiin lähdetty Antti Rinteen (sd.) määrittelemän talous- ja työllisyyspolitiikan kelkkaan, niin meidän kannatus olisi nyt sama kuin keskustan. Ei se ollut mahdollista.
Vuonna 2022 ison asian äärellä
Orpolla alkaa kolmas kausi kokoomuksen johdossa, jos hän tulee Porissa valituksi puheenjohtajaksi.
– Selkeä tavoite on se, että Porista lähdetään tekemään kuntavaaleja, ja vain ja ainoastaan hakemaan ykköstilaa. Se antaa puolueelle tukevan maaperän lähteä kohti eduskuntavaaleja. Vuoden 2022 puoluekokouksessa ollaan ison asian äärellä, kun kokoomus lähtee hakemaan ykkössijaa eduskuntavaaleissa.
– Minun tavoitteeni on viedä puolue eduskuntavaaleihin, mutta se on selvää jo nyt käytävän keskustelun perusteella, että kahden vuoden välein puoluekokouksessa katsotaan, onko kasassa voittava tekemisen tapa. Yhdessä katsotaan kuntavaalien jälkeen, Orpo jatkaa.
Ihan ilman äänestyksiä Porin puoluekokous tuskin sujuu. Sanni Grahn-Laasonen (kok.) luopuu varapuheenjohtajuudesta kolmen kauden jälkeen, joten yksi varapuheenjohtajan paikka on auki. Elina Lepomäen lisäksi siihen voi tulla muitakin ehdokkaita.
Aiheita talous- ja työllisyyspolitiikan ulkopuolelta
Kokoomuksen kannatus on vakiintunut 17-18 prosentin väliin.
– Vahvalla talous- ja työllisyyspolitiikalla, josta pidetään kiinni, saa 17-18 prosentin kannatuksen Suomessa. Kun laajennetaan repertuaaria kokoomuksen leipälajin, talous- ja työllisyyspolitiikan ulkopuolella, niin sieltä se kannatuksen kasvu tulee.
Orpo sanoo, että valtiovarainministerin rooli vaikeana aikana teki vaikeaksi arjen asioista puhumisen, mutta siihen suuntaan hän nyt haluaa viedä kokoomusta. Talous on hänen mukaansa väline, jolla voidaan hoitaa hyvinvointipalvelut.
– Valtiovarainministerinä tulee tietty rooli, mutta taustani politiikassa on ihmisten arjen asioiden hoitamisessa. Haluan puhua nuorten tilanteesta, koulujärjestelmästä ja lähiöiden ongelmista. Haluan tehdä töitä nuorten syrjäytymisen estämiseksi ja vanhuspalveluiden hoitamiseksi.
Huolissaan hallituksen kehysneuvotteluista
Sanna Marinin (sd.) hallitus valmistautuu parhaillaan kevään kehysneuvotteluihin.
Orpon odotukset neuvotteluista eivät ole kovin korkealla, vaan hän on huolissaan.
– Talous on menossa kohti taantumaa. Siihen lisättynä korona-virus ja se, että hallitus ei ole kyennyt tekemään yhtään päätöstä, joka lisäisi kasvua ja työllisyyttä ja toisi tuloja. Uhkana on vakavasti se, että tulojen ja menojen välinen kuilu kasvaa 4-5 miljardiin euroon ja viime kaudella tehty työ menee hukkaan. Saimme viime kaudella julkisen talouden lähes tasapainoon.
Jos Suomi päätyy uudelle velkaantumisen tielle, niin se uhkaa Orpon mukaan erityisesti tulevien vuosien palveluja.
Euroopan läpi ei enää kävellä
Orpo toimi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sisäministerinä 2015, kun Euroopassa oli edellisen kerran pakolaiskriisi ja Suomesta haki tuolloin turvapaikkaa lähes 35 000 ihmistä.
Orpon mukaan 2015 kriisin seurauksena tilanne Euroopassa on monilla tavoin muuttunut.
– Nyt nähdään se, että Kreikkaan ei niin vain tulla. Kreikka ei ota kuukauteen vastaan turvapaikkahakemuksia. Vaikka ihmiset pääsisivät Kreikkaan, he eivät pääse jatkamaan siitä. Euroopan läpi ei pysty samalla tavoin kävelemään kuin 2015.
Hän korostaa, että Euroopan ulkorajakysymys on edelleen ratkaisematta. Lisäksi Euroopan on huomio kiinnitettävä humanitääriseen kriisiin ja Syyrian sodan ratkaisemiseen.
– Euroopan unioni ei voi katsella vierestä kuin huutolaispoika mitä Syyriassa tapahtuu.
Hallituksen ja sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) pitäisi nyt voimakkaasti toimia Euroopan unionissa rajakysymysten ratkaisemisessa.
– Olen todella pettynyt, että hallitus ei ottanut Suomen EU-puheenjohtajakauden aikana rajakysymyksiä esille. Se olisi ollut paikka, jossa olisi pitänyt toimia.
Lisäksi hallitus on Orpon mukaan pysäyttänyt viime kaudella aloitetun rajamenettelyn tuomisen lainsäädäntöön. Rajamenettely tarkoittaa sitä, että jos Suomeen tulee väkeä, niin heidät voitaisiin pysäyttää rajan tuntumaan, jotta tilanne saadaan hallintaan.
Rajan tuntumassa voitaisiin tehdä ensimmäinen tutkinta siitä, millä asialla tulijat ovat.
– Rajamenettelyn tuominen lainsäädäntöön on tehtävä nopeasti. Minun tietojeni mukaan hallitus on pysäyttänyt valmistelun. Nyt viimeistään pitäisi tajuta, että se tarvitaan.