Opiskelijat ovat "vallanneet" oppilaitoksia eri puolilla Suomea vastalauseena Orpon hallituksen kaavailemille leikkaustoimille. Valtausilmiö on levinnyt jopa lukioihin – Rovaniemellä joukko Lyseonpuiston lukiolaisia järjesti äsken päivän pituisen tukiprotestin (LK 30.9.).
Hallituspuolueet ovat pyrkineet leimaamaan protestit vasemmisto-opposition ohjailemaksi provokaatioksi, mitä ne osin ovatkin. Tämä tuskin on silti koko totuus "kapinasta". Tyytymättömiä opiskelijoita löytynee muualtakin kuin vasemmalta.
Valtausvastalauseet kohdistuvat erityisesti hallituksen aikeisiin jäädyttää opintotuen indeksikorotukset vuosiksi 2024–2027. Opintoraha on nyt 279 euroa kuukaudessa. Yleistä asumistukea – pääkaupungin ulkopuolella enintään 358 euroa – aiotaan leikata keskimäärin 76 eurolla.
Hallitus on lisäksi nostamassa valtion tukeman opintolainan enimmäismäärää 650:sta 850 euroon kuukaudessa, mikä tekisi opiskelijoiden toimeentulosta entistä lainapainotteisempaa.
Lainapainotteisuuden ongelmat näkyvät jo lainojen takaisinmaksussa. Kela on maksanut pankeille maksamatta jääneitä opintolainoja tänä vuonna 42 miljoonalla eurolla, mikä on enemmän kuin koko viime vuonna (HS 1.10.). Syy on paitsi korkojen nousun myös inflaation, joka nostaa elämisen hintaa.
Ongelma koskee, ainakin toistaiseksi, vain pientä osaa ex-opiskelijoista. Pankeissa on puoli miljoonaa opintolainan saajaa ja Kelalla on perinnässä noin 25 000 velallisen laina.
Kaikki on aina suhteellista, ja tämä koskee myös opiskelun hintaa. Suomi kestää heikennysten jälkeenkin vertailun sekä länsi- että EU-maihin, joista monessa opiskelu on huomattavasti kalliimpaa.
Pohjoismaisessa vertailussakaan emme jää juuri muista jälkeen, mikä ei tietenkään lohduta opiskelijaa, jonka tili ja jääkaappi ovat tyhjiä.
Korkojen noustessa uusia lainoja nostetaan vähemmän. Kun opintoraha ei riitä nuukaankaan elämiseen, vaihtoehdot ovat vähissä. On mentävä töihin, kerjättävä rahaa muilta ja/tai otettava lainaa. Kyseessä on ohi menevä elämäntilanne, jonka päätteeksi opiskelija valmistuu ammattiin ja pääsee toivon mukaan töihin maksaakseen velkansa.
On hyvä muistaa, että indeksijäädytykset koskevat muitakin kuin opiskelijoita. Taustalla on valtion krooninen velkaantuminen, mikä pakottaa hallituksen hillitsemään julkisia menoja. Vaikeat päätökset osuvat kaikkiin yhteiskunnan tukemiin, eivätkä eniten veroja maksavat hyvätuloiset saa tukia.
Opiskelijoilla, kuten muillakin vapaan yhteiskunnan kansalaisilla, on oikeus kapinoida heikennyksiä vastaan, eikä sitä pidä kääntää heitä vastaan – päinvastoin. Kapinointi on aktiivisuuden merkki ja luo uskoa siihen, että tulevaisuuden Suomestakin löytyy kansalaisia, jotka ovat valmiita tekemään kaikkensa hyvinvointiyhteiskunnan eteen.
P.S.
Opiskelijat ovat voineet saada 2014 lähtien Kelalta lainaa pienentävää hyvitystä, mikäli valmistuvat tavoiteajassa. Ristiriitaa voidaan nähdä siinä, että töiden tekemistä opintojen ohessa on tehty samalla kannattavammaksi. Opiskelijat saavat tienata reilut tuhat euroa tukikuukautta kohden tukia menettämättä, kun summa oli 2021 alle 700 ja 2007 noin 500 euroa. Tulorajoja aiotaan nostaa nykyisestäkin opintotuen kokonaisuudistuksen ohessa 2027. Ristiriitaa ei vähennä se, että työn ja opintojen yhteensovittamisen tiedetään lisäävän uupumisen riskiä.